Säilörehunkorjuu on urakoinnin taitolaji, jossa kaikki tekijät ovat harvoin täysin kohdallaan


Esa Korhonen toivoo, että tilat hankkisivat yhteisesti säilörehunkorjuuseen sopivaa kalustoa. Silloin urakoitsijan ei tarvitsisi kuljettaa kaikkea kalustoa paikasta toiseen. Kuva: Ilpo Paananen

Nurmeksen Savikylässä Esa Korhosen maatilan yhteydessä toimiva NMH Urakointi Oy aloitti säilörehun urakoinnin 2005 ja lietelannan urakoinnin myöhemmin Ylä-Karjalassa.

Ensimmäisenä kesänä säilörehua korjattiin siiloihin Nurmeksen, Valtimon ja Juuan pelloilta 600 hehtaarin alalta.

"Toisena kesänä mukaan tuli Pohjois-Savon puolelta Maaninka ja nykyisin asiakkaita tulee myös Lieksasta", Korhonen kertoo.

Urakoitsija hoitaa tarvittaessa koko säilörehunkorjuun prosessin niitosta siiloon asti. Joissain kohteissa isäntäasiakas hoitaa itse niiton. Vuosittainen korjuuala on vaihdellut 1 700–2 000 hehtaariin.

Urakoinnista Korhosella oli jo aiempaa kokemusta kolmen tilan kimppasäilörehunkorjuusta traktorikäyttöisellä silppurilla.

"Urakointikierros alkaa Maaningalta ja siinä on sellaiset kaksi viikkoa aikaa hoitaa korjuut."

Koneet kuljetetaan kohteisiin ajamalla. Savikylästä Maaningalle on 130 kilometriä ja seitsemän koneen kolonna ajaa perille kolmessa ja puolessa tunnissa.

Korhonen myöntää rehellisesti, että kaikkien kohteiden hoitaminen parhaaseen korjuuhetkeen ei ole mitenkään mahdollista.

"Varsinkin kevätsato valmistuu niin samanaikaisesti, että homma pitäisi pystyä hoitamaan muutaman päivän aikana koko alueella. Syyssato antaa jo enemmän pelivaraa."

Korhosen mukaan isäntä voi vaikuttaa rehunlaatuun pitämällä pellot kunnossa ja käyttämällä oikeaa tekniikkaa lannoituksessa. Pinnalle levitetty kuivalanta voi nousta rehun mukana. Urakoitsijan vahvin valtti laadukkaan rehun korjaamiseen tulee kokemuksen kautta.

"Muuten konstit ovat aika vähissä, mutta esimerkiksi päivän jatkamisella voi olla merkitystä. Parhaimmillaan päivätulos nousee 70 hehtaariin, mutta voi huonoimmillaan jäädä pariin kymmeneen hehtaariin", Korhonen kertoo.


Keskimääräiset tilakohteet ovat 50 hehtaarin luokkaa. Korjuumatka tilalla pellolta siilolle on useimmiten 2,5–3 kilometriä. Niitto, karhotus ja silppurin ajo velotetaan hehtaariperusteella. Levitys ja tallaus tuntitaksalla.

Korjuuta voi yrittää nopeuttaa niittämällä enemmän luokoa. Silloin riskinä on sadon kuivuminen käsiin. Korhosella on käytössä niittoon Krone 9000 perhosniittomurskain sekä karhotuksiin Kuhn GA 15131 ja Kuhn GA 15121.

"Kuivausaika on ennalta mitoitettu, mutta silti tuntuu, ettei se ikinä ole aivan kohdallaan."

Nykyisen ajosilppurin New Holland FR 9060 Korhonen hankki Englannista viisi vuotta sitten käytettynä. Hän pitää laitteen parhaina puolina tehokkuuden ja luotettavuuden lisäksi sitä, että siinä säilöntäaine sekoittuu rehuun jo ennen lietsoa. Käytössä on lisäksi varakone New Holland FX 30.

Säilörehunkorjuun pullonkaula on Korhosen mukaan usein siilolla. Jos kuormia tulee tiuhaan tahtiin pienimmillä kärryillä, siilomies ei ehdi hoitaa polkemista. Rehun siirtämistä ja polkemista varten on Volvo 70 pyöräkone.

"Meillä on käytössä kolme yli 40 kuution vaunua ja silloin kuormat tulee harvemmalla tahdilla ja siilomiehelle jää enemmän aikaa."

Vuosien mittaan palautetta on tullut lohkojen väärässä järjestyksessä korjaamisesta, ja rehun laadustakin. Joskus tulee kehujakin.

"Täytyyhän urakoitsijalla olla laatuvarmuus ja viljelijälle takeet siitä, että tilan kannattaa tilata urakoitsija. Muutenhan meiltä loppuu työt", Korhonen summaa.