Paperikatetta testataan Perniöstä Egyptiin
Paperikate on maissitärkkelyspohjaista biohajoavaa katetta paksumpaa ja tiivimpää. Perniöläinen viljelijä Esko Holma kertoo, että sama levityskone käy molemmille katteille. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
Vihannesviljelijä Esko Holma maistelee tyytyväisenä kohta kypsyvää avomaankurkkua Salon Perniössä. Kahden hehtaarin kokeilusato on kasvanut paperista valmistetun biohajoavan katteen päällä.
”Paperin hyvä puoli on, että sen läpi eivät rikkakasvit kasva. Voikukka kasvaa läpi öljysoran, mutta ihme ja kumma, se ei mene tästä läpi.”
Viljelijät ovat laittaneet MTT:n ja Stora Enson kehittelemän puupohjaisen katteen testiin Suomen lisäksi Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa ja Egyptissä.
”Tulokset ovat vaihtelevia. Tämä on sieltä parhaasta päästä”, Stora Enson tutkimus- ja kehityspäällikkö Raino Kauppinen totesi esittelytilaisuudessa Perniössä.
Stora Ensolla on keksinnölle patentti. Kauppisen mukaan muiden valmistajien paperikatteita on jo markkinoilla, mutta niiden markkinaosuus on hyvin pieni.
”Ensi kasvukaudelle on tarkoitus tehdä laaja koemarkkinointi.”
Markkinoita riittäisi Kauppisen mukaan maailmanlaajuisesti. Planeetallamme noin 15 miljoonaa hehtaaria viljelymaata peittyy mustaan puutarhamuoviin. Se on puolet Suomen maapinta-alasta.
Holman pellolla kokeiltiin viime kesänä 20:tä versiota paperikatteesta. Niistä 18 hylättiin heti. Ongelmana oli esimerkiksi repeytyminen.
”Nyt kate on jo niin valmis, että käytän sitä”, Holma sanoo.
30 hehtaarin vihannesmaista suurin osa on peitetty Bioskan maissitärkkelyspohjaisella biohajoavalla katteella. Paperikate on sitä paksumpi ja tiiviimpi.
”Biohajoavasta muovista tulevat tietyt rikkakasvit läpi. Se on niin huokoinen.”
Levityksessä ei ole Holman mukaan suurta eroa. Sama kone käy kaikille katteille.
”Paperikate repeytyy helpommin, kun taas muovi antaa periksi. Muovi myös helposti ohenee, jolloin rikkaruohot tulevat läpi.”
Holman pellolla paperikate hajosi sopivasti syksyllä. Kehittelyn haasteena on hajoamisvauhti, jota säädellään koivutislettä lisäämällä.
Kauppinen kertoo, että tulevaisuudessa katetta voisi olla tarjolla erilaisia eri lajeille ja paikoille. Toistaiseksi kate sopii vain yksivuotisille kasveille.
Holma on ollut monien eri katteiden kehittelyssä mukana. Muovikatteista hän luopui kymmenen vuotta sitten.
”Sitäkin kirosanaa tuli kokeiltua. Muovi ei enää kilpaile näiden kanssa.”
Haittapuolina olivat jokavuotinen korjuu pois pellolta ja kaatopaikan jätemaksut. Roskaaminenkin huoletti.
”Tajusin, että muovi haudataan maahan, mikä on tyhmää. Se ei sieltä häviä.”
Kauppinen vakuuttaa, että paperikate kilpailee muovin kanssa myös hinnassa, kun mukaan lasketaan pois korjaaminen ja jätemaksu. Hän myöntää, että kohtuullisessa hinnassa pysyminen on haaste.
Holman mukaan hehtaarin Bioska-kate maksaa 600 euroa.
”Paperikate ei voi olla sitä kalliimpi, koska ei sitä osteta, jos se on liian kallis.”
Holma uskoo, että tulevaisuudessa koko sato voisi kasvaa puupohjaisen katteen päällä.
”Maissitärkkelyskalvo on liian hieno ja kallis raaka-aine, pakkauksissa se menee. Paperi, jota on rajattomasti metsässä, voidaan levittää maahan ja peltoon.”
Holma kasvattaa myös joulukuusia. Kun paperikate on saatu kestämään viisi vuotta, hän aikoo kokeilla sitä kuusille.
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
