WWF korostaa: Lihan ja maidon vähentäminen ei ole sama kuin käytön lopettaminen

Lehmiä metsälaitumella. Metsälaitumet ovat uhanalainen luontotyyppi. Kuva: Markku Vuorikari

Luonnonsuojelujärjestö WWF julkaisi tiistaina suosituksen, jonka mukaan ihmisten tulisi kaikkialla maailmassa muuttaa ruokavaliotaan eläinperäisestä kasviperäiseen.

WWF käyttää suosituksensa pohjana kansainväliseen EAT-Lancet-julkaisuun laadittua laskelmaa, jonka mukaan maailmanmitassa vihannesten, palkokasvien, pähkinöiden ja hedelmien määrä ruokavaliossa tulisi kaksinkertaistaa, sokerin ja punaisen lihan syöminen puolestaan vähentää puoleen.

Tämän pohjalta WWF Suomi on määritellyt annoskohtaisia laskelmia siitä, mitä tämä voisi tarkoittaa suomalaisen ruokavaliossa. Esimerkiksi maitoa pitäisi nauttia päivässä korkeintaan lasillinen. Sen vaihtoehtona on muutama siivu juustoa.

Broileria järjestön ruokavaliosuositukseen mahtuu "muutaman kerran viikossa" ja punaista lihaa "korkeintaan kerran viikossa".

Kananmunia voisi tällä tavalla koostetussa ruokavaliossa nauttia kuukauden aikana vain kuusi.

Tämä selittyy broilerin määrällä ruokavaliossa, kertoo WWF Suomen ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

"EAT-Lancetin mukaan kananmunia voi lisätä ruokavaliossa, jos vähentää broilerin syöntiä tai ei syö sitä ollenkaan. Kuukaudessa voi syödä 22 kananmunaa, jos ei syö broileria lainkaan. Tämä tarkoittaa 5 munaa viikossa."

MT:n Facebook-sivulla uutinen aiheutti vilkkaan keskustelun, ja monessa kommentissa ympäristöjärjestöjen nähtiin pyrkivän lihan ja maidon kulutuksen kieltämiseen.

Valkeapää ihmettelee, miksi keskustelu lihan tai maidon kulutuksen vähentämisestä kääntyy aina siihen, että ne oltaisiin kokonaan kieltämässä.

"Ei kukaan ole niiden kulutusta kieltämässä, vaan tarkoitus on kiinnittää huomio ympäristön ja terveyden kannalta kestävään kulutusmäärään."

Valkeapään mukaan tulkinta on myös hyvin harmillinen.

Itse asiassa järjestön tavoitelistalla on korkealla edelleen uhanalaisten maatalousympäristöjen turvaaminen Suomessa. Niistä useat liittyvät nimenomaan eläintuotantoon, esimerkiksi metsälaitumet.

"Niitä ei ole tavoitteista mihinkään poistettu eikä tulla poistamaan."

Oleellista olisikin Valkeapään mukaan kehittää eläintuotantoa sellaiseen suuntaan, että se olisi samaan aikaan määrällisesti kestävää että edistäisi monimuotoisuuden säilymistä.

Tiistaisessa tiedotteessa Valkeapää vaati myös maataloustukien kohdentamista uudelleen.

"Lihankulutuksemme taustalla on yhteiskunnallisia päätöksiä, kuten maatalouden tukipolitiikka. Tukipolitiikan takia esimerkiksi lehmänmaito maksaa vähemmän kuin kasviperäinen maito, vaikka lehmänmaidon tuottaminen vaatii paljon enemmän resursseja ja sen ympäristövaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna kasviperäisiin maitoihin."

Pikaisella päättelyllä maidon hinta ainakin kaksinkertaistuisi, jos tuet poistettaisiin. Toisaalta kauran, riisin tai mantelin osuus vastaavan kasviperäisen juoman raaka-aineesta on hyvin marginaalinen. Kasvintuotannon tuen moninkertaistaminenkaan ei juuri tekisi kasvimaidosta nykyistä halvempaa.

Pitäisikö siksi tukea kohdentaa maatalouden sijaan kasvimaidon valmistajalle eli maksaa niille esimerkiksi innovaatiotukia, työvoimakustannusten kompensaatioita tai suoraa hintatukea?

Valkeapää korostaa, ettei halua ottaa kantaa tukijärjestelmään näin yksityiskohtaisesti. Hän haluaa siirtää tarkastelukulmaa ennemmin siihen, miten paljon tuotantopanoksia maitolitran tai kauramaitolitran takana oikeasti on.

Maitotilan tyttärenä hän luettelee nopeasti, mitä kaikkea maitolitran tuottaminen on vaatinut aina vasikoiden kasvatuksesta eläinten ruokintaan asti: rehua, kivennäisiä, eläinlääkärikuluja...

"Kustannukset ovat aivan eri mittaluokassa kuin kauran kohdalla."

Hänen mielestään maidon nykyinen hinta ei vastaa sitä, miten paljon sen tuottaminen oikeasti maksaa.

"Kyse on nimenomaan poliittisesta päätöksestä. Yhtä lailla poliittisin päätöksin voisimme ohjata kulutusta ympäristön ja terveyden kannalta kestävämpiin valintoihin. Kauran ympäristövaikutukset ovat paljon pienemmät kuin maidon."