Pienkanalat vapautetaan mykoplasman valvonnasta

Eviran viime kesänä tekemissä tutkimuksissa paljastui, että myös suomalaiset harraste- ja kotitarvekanalat ovat altistuneet mykoplasmatartunnalle. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Siipikarjaliitto, Eläinten terveys ETT ry sekä tuottajajärjestö MTK ovat päässeet kompromissiin mykoplasman ehkäisystä.

Jos asetusluonnos hyväksytään, mykoplasman lakisääteinen torjunta päättyy kaikissa alle sadan linnun yksiköissä.

Valvonnan höllentäminen ei koske kaupallisia siipikarjatiloja, jotka tuottavat siipikarjanlihaa teurastamoille tai kananmunia pakkaamoille ja teollisuuteen.

Ministeriön alkuperäinen ehdotus oli, että aiemmin vastustettavien listalla olleen taudin valvonta lopetettaisiin kokonaan.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran viime kesänä tekemissä tutkimuksissa selvisi, että myös suomalaisissa harrastekanaloissa esiintyy mykoplasmaa.

Taudin vastustaminen on viranomaisten mukaan erittäin työlästä ja kallista. Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin MMM:n eläin- ja kasvinterveyden yksiköstä epäilee, onko mykoplasmaa ylipäänsä mahdollista vastustaa tuloksekkaasti.

Hakulinin mukaan Suomessa on noin 6 000 Eviralle rekisteröityä harrastekanojen pitopaikkaa. Lisäksi on lukuisia ihmisiä, jotka eivät ole rekisteröityneet eläintenpitäjiksi, vaikka laki niin määrää.

Elinkeinon edustajat ovat vastustaneet torjunnan rajoittamista.

Mycoplasma gallisepticum -bakteeri aiheuttaa kanoille kroonisen hengitystiesairauden. Kalkkunoilla tauti ilmenee nokan sivuonteloiden tulehduksena. Bakteeri ei tartu ihmisiin, mutta ihminen voi toimia taudin levittäjänä.

Mykoplasman tiedetään aiheuttavan merkittäviä tuotannollisia tappioita. Se heikentää eläimen rehuhyötysuhdetta ja kasvua sekä vähentää munintaa. Se myös heikentää vastustuskykyä ja altistaa linnun muille taudeille.