The Guardian: Viljelijöiden itsemurhaluvut ovat Yhdysvalloissa korkeammat kuin minkään muun väestöryhmän – taloustilanteen kiristyessä riski kasvaa
Auttavat puhelimet on todettu tehokkaiksi itsemurhien estäjiksi, mutta auttamismallien rahoitus on tiukassa.Viljelijöiden itsemurhaluvut USA:ssa ovat korkeammat kuin minkään muun väestöryhmän, The Guardian -lehti kertoo keskiviikkona julkaistussa laajassa artikkelissaan.
CDC-viraston (Centers for disease control and prevention) mukaan maatalouden parissa työskentelevien itsemurhariski on lähes viisi kertaa niin suuri kuin väestön keskimäärin. Tutkimuksessa oli mukana 17 osavaltiota.
USA:n sotaveteraanien keskuudessa itsemurhat ovat tunnetusti yleisiä, mutta maataloudessa työskentelevillä riski on kaksinkertainen, Newsweek-lehti kirjoitti tutkimuksen julkaisun jälkeen.
The Guardianin jutun kirjoittaja Debbie Weingarten kertoo aikanaan itsekin olleensa huonossa jamassa. "Olin vihannesviljelijä Arizonassa, suurissa veloissa, masentunut, onnettomassa avioliitossa, pienen lapsen äiti. Tuotimme ruokaa, mutta meillä ei ollut varaa ostaa sitä. Teimme töitä 80 tuntia viikossa, mutta meillä ei ollut varaa hammaslääkäriin, terapeutista puhumattakaan."
Weingarten jätti tilan ja avioliiton ja elättää nyt itsensä kirjoittamalla.
Hän otti aikanaan kriisinsä keskellä yhteyttä tohtori Mike Rosmanniin, joka on psykologi ja erikoistunut viljelijäväestön henkiseen hyvinvointiin. Nykyään Rosmann on itsekin viljelijä, sillä hän jätti työnsä yliopistossa ja osti maatilan Iowasta läheltä synnyinseutujaan.
Rosmannia Weingarten haastattelee nytkin, kun yrittää pureutua itsemurha-aallon syihin.
Rosmannin mukaan maatalouteen liittyy aina isoja stressitekijöitä, koska viljelijä ei itse pysty vaikuttamaan moniin työhönsä ja tuloihinsa liittyviin asioihin. Lisäksi maaseudulla vallitsee vaikenemisen kulttuuri – jaksamisongelmista ei haluta puhua, koska ei haluta heikon ihmisen leimaa.
Maatalouden ensimmäinen suuri talouskriisi puhkesi USA:ssa 1980-luvulla. Silloin useimmissa maatalousvaltaisissa osavaltioissa avattiin auttavia puhelinlinjoja.
"Täällä Iowassa auttava puhelin lopetti itsemurhat", Rosmann sanoo. "Ja ne vähenivät jokaisessa osavaltiossa, jossa auttava puhelin toimi."
1999 Wisconsinissa aloitettiin viljelijöiden henkiseen hyvinvointiin keskittyvä hanke Sowing seeds of hope. 14 vuoden aikana vastattiin noin puoleen miljoonaan puheluun, koulutettiin 10 000 maaseudun henkisen hyvinvoinnin asiantuntijaa ja tarjottiin ammattiapua yli 100 000 viljelijäperheelle.
Mallista haluttiin tehdä maanlaajuinen, mutta se ei saanut rahoitusta.
Vuoden 2013 jälkeen USA:n viljelijöiden nettotulo on puolittunut. Useimmilla tuotteilla tuottajahinnat ovat alle tuotantokustannusten.
Rosmann toteaa, että taloustilanteen kiristyessä itsemurhien määrä kasvaa.
Havainnollisen esimerkin taloustilanteesta tarjosi kansaslainen viljelijä ja tuottajajärjestöaktiivi Tom Giessel, joka julkaisi elokuussa videon nimeltä Kymmenen asiaa, joita ei voi ostaa vehnäbushelin hinnalla. Bushel vehnää on noin 27 kiloa.
Giesselin mukaan vehnäbushel riittäisi 70 leivän tekoon, mutta sen hinnalla ei saa kuutta muffinia. Eikä myöskään neljää vessapaperirullaa.
Suomessa viljelijöille on tarjolla keskustelu- ja muuta apua, muun muassa Välitä viljelijästä -hankkeen kautta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
