Laadukas heinä tekee kauppansa
Heinäkuivurin kautta käytetyt pyöröpaalit varastoidaan ja paalataan tarpeen mukaan myyntiä varten pienemmiksi kanttipaaleiksi. Pahvia levittää Haikulan tilan isäntä Petri Pethman. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoIITTI (MT)
Haikulan tilalla Iitin Vuolenkosken kylässä Petri Pethman tekee kuivaheinää myyntiin.
”Vuodessa tehdään 60–70 hehtaaria yhteistyössä sukulaistilan kanssa omilta ja muiden pelloilta, vaihtoviljelyä tehdään jonkun verran”, Pethman kertoo.
Kaikki heinä myydään ja valtaosin myös toimitetaan perille itse. Tila on osa neljän viljelijän heinärengasta, jossa myyntiä on tehty yhteistyössä jo yli 20 vuotta.
Arviolta yli 90 prosenttia heinästä menee hevostalleille.
Isoista heinäeristä teetetään rehuanalyysi.
”Aika harva ostaja kysyy näytettä, mutta sellainen pitää olla valmis tarjoamaan. Tiedoksi riittää yleensä, ovatko valkuainen ja sokeri korkealla tai matalalla”, Pethman sanoo.
Näillä perusteilla yleensä myös ohjataan erityyppistä heinää tarpeen mukaan eri ostajille.
Näytteisiin ei tuottajankaan kannata Pethmanin mukaan liikaa tuijottaa. Tärkeintä on heinän hygieeninen laatu, eli heinän täytyy näyttää ja tuoksua hyvältä.
”Näyte on kuitenkin aina näyte. Peltolohkon sisällä kasvusto vaihtelee, eivätkä kaikki paalit ole samanlaisia.”
Heinää ei vielä myöskään hinnoitella analyysin perusteella.
Kaikki tilan myyntiin menevä heinä kuivataan heinäkuivureissa.
”Kuivausaika vaihtuu tarpeen mukaan, jotta heinä on varmasti tarpeeksi kuivaa”, Pethman kertoo.
Pyöröpaalien kosteutta mitataan Haikulassa näppituntumalla ruuvimeisselin avulla.
”Läpäisykokeella oppii kokemuksen kautta, koska heinä on riittävän kuivaa. Sähköistäkin mittaria on kokeiltu, mutta se hajosi kovassa käytössä aika äkkiä. Eikä uutta ole tullut hankittua, kun tälläkin systeemillä homma tuntuu toimivan.”
Heinästä valtaosa myydään pikkupaaleissa, joita paalataan mahdollisimman paljon heti korjuuvaiheessa. Loppu tehdään pyöröpaaleihin.
”Sesongin ulkopuolella pyöröpaaleja paalataan tarpeen mukaan uudelleen pikkupaaleiksi”, Pethman kertoo.
Heinä hinnoitellaan painon mukaan ja kaikki toimitettavat kuormat ajetaan vaa’an kautta.
”Hinta riippuu hieman kuljetusmatkasta ja on siinä 30 sentin paikkeilla kilo, sisältäen toimituksen.”
Kuivalla heinällä satotaso liikkuu Pethmanin mukaan neljän ja kuuden tonnin välillä hehtaaria kohti.
Kasvustot ovat pääosin timotei-nurminataa, paikoin seassa on myös koiranheinää.
Sadonkorjuu aloitetaan mahdollisimman aikaisin.
”Kun on paljon heinäalaa, niin viimeiset menee väkisin vähän vanhaksi. Toisaalta meillä on siten tarjota eri kasvuvaiheessa korjattua heinää asiakkaille.”
Tämän kesän ensimmäiset heinät kaatuivat Haikulassa vasta viides heinäkuuta.
”En heti muista, koska olisi viimeksi mennyt niin myöhään. Yleensä yritetään aloittaa viimeistään juhannuksen aikoihin, mutta nyt poutia ei kerta kaikkiaan ollut.”
Määrällisesti sato on Pethmanin mukaan hyvä.
”Alkukesästä tuli vettä hyvin ja heinäpellot olivat laossa ennen niittoa. Viileä sää kuitenkin esti laatutappiot.”
Korjuun aloittamisen jälkeen kelit olivat tänä vuonna kohdallaan. Heinät saatiin talteen kolmessa viikossa ilman pidempiä katkoja.
”Sääpalvelut tulevat tutuiksi ja heinäntekijöillä onkin keskimääräistä parempi käsitys kesäsään kehityksestä”, Pethman naurahtaa.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
