Evira: Selvitä kevään siementarve nyt

Joissakin kevätvehnäerissä peittaus on parantanut itävyyttä jopa yli 20 prosenttiyksikköä. Kuva: Jukka Pasonen

Jos tilalla on tarkoitus kylvää omaa satoa siemeneksi, viimeistään nyt on aika tutkia tai tutkituttaa itävyys, muistuttaa erikoistutkija Sinikka Köylijärvi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kasvianalytiikan siemenlaboratoriosta.

Tieto on tärkeä oikean kylvömäärän laskemiseksi sekä peittaustarpeen arvioimiseksi.

Jos tilan oma siemen ei idä riittävästi, voi myöhään keväällä olla vaikea saada sertifioitua siementä toivomastaan lajikkeesta.

"Markkinoilla oleva sertifioitu siemen on hyvä valinta", Köylijärvi sanoo.

"Jokaisesta siemenerästä on varmistettu kenttäkokeissa, viljelystarkastuksessa ja virallisesti otetuista näytteistä laboratoriokokein, että erä on ilmoitettua lajiketta, siinä ei esiinny hukkakauraa eikä siemenlevintäisiä kasvitauteja ja itävyys on kunnossa."

Kauran itämiskelpoisuudessa on koettu pettymyksiä.

Eviran sertifiointia varten tarkastamista kauraeristä peittaamattomana 15 prosenttia ja peitattuna 19 prosenttia on jäänyt itävyydeltään hyväksymisrajan alapuolelle.

Yleisin syy kauran heikkoihin itävyyksiin on idätyskokeiden vioitusten perusteella homeisuus. Viime syksyn sadossa todettiin runsaasti Fusarium -homeiden tuottamia hometoksiineita.

Virallisten ohranäytteiden itävyyksien keskiarvo on ilman peittausta keskimäärin 94 prosenttia ja kevätvehnän vain 84 prosenttia.

Peitattuna keskiarvot ovat ohralla 95 prosenttia ja kevätvehnällä 94 prosenttia.

Virallisten kauranäytteiden itävyystulosten keskiarvo on sekä peittaamattomana että peitattuna 90 prosenttia.

Lähes kaikki kevätvehnäerät tuodaan markkinoille peitattuina ja näistä on jouduttu hylkäämään alhaisen itävyyden vuoksi vain kaksi prosenttia.

Peittaamattomana tutkituista eristä sen sijaan noin puolet ei täyttänyt itävyysvaatimusta.

Joissakin yksittäisissä kevätvehnäerissä peittaus on parantanut itävyyttä jopa yli 20 prosenttiyksikköä.

Evirassa tutkittujen viljelijänäytteiden ja pakkaamoiden raakaeränäytteiden tulosten keskiarvot ovat selvästi alhaisempia kuin virallisten sertifiointiprosessin näytteiden.

Näissä näytteissä on suurta vaihtelua – alhaisimmat itävyydet ovat jääneet huomattavasti alle 50 prosentin.

Itävyys on jäänyt ilman peittausta alle 85 prosentin lähes joka toiselta kevätvehnä- ja kauranäytteeltä.

Kauranäytteiden tilanne on samanlainen myös peitattuna, mutta peittauksen jälkeen kevätvehnänäytteistä vain 12 prosentin tulos jäi alle 85 prosentin.

Kotona tehtävissä idätyskokeissa on tärkeätä, että idätettäisiin ainakin 200 siementä, Köylijärvi sanoo.

Itävyysprosenttiin lasketaan mukaan vain sellaiset idut, joiden kaikki rakenneosat ovat kunnossa tai vain lievästi vioittuneet.

"Idussa tulee olla hyvät juuret, riittävän pitkä ehjä itutuppi suojaamassa lehtiä matkalla muokkauskerroksen läpi ja vihreät lehdet itutupen sisällä."

Itämislepo ei ole viimevuotiseen tapaan voimakas, mutta viikon kylmäkäsittely idätyskokeen alussa on silti välttämätön.

Siemenlevintäisiä kasvitauteja voi torjua vain peittaamalla.

Myös tilan omasta siemenestä voi teettää analyysin peittaustarpeen arvioimiseksi. Nokitautien lisäksi kannattaa testauttaa ohran viirutauti ja siemenlevintäinen verkkolaikku.

Nurmikasvit ja öljykasvit ovat itäneet Eviran tutkimuksissa hyvin.

Samoin härkäpapuerät, jotka on kaikki hyväksytty. Herneellä itävyydet ovat olleet heikompia, joka neljäs erä on jäänyt itävyydeltään alle 80 prosentin.

Evira päivittää itävyystuloksia verkkosivuillaan kerran kuukaudessa.