Satokyselyn saaja, olet merkityksellinen – edustat seitsemää tilaa!

Satotilastoa on koottu Suomessa yli sata vuotta viljelijöiltä saatujen tietojen perusteella.  Kuva: Johannes Tervo

Noin 6 000 maatilaa sai syys–lokakuun vaihteessa postia Luonnonvarakeskukselta (Luke). He osallistuvat satotilaston kartuttamiseen – sitä on Suomessa koottu jo yli sata vuotta viljelijöiltä saatujen tietojen perusteella.

Kyseiset 6 000 tilaa valittiin eri puolilta Suomea ja erilaista tuotantoa harjoittavista tiloista. Kyselyn saaneiden tilojen tiedot ovatkin siten tärkeitä ja merkittäviä, Luke muistuttaa. Valittu tila edustaa keskimäärin seitsemää samankaltaista maatilaa.

Tilat saivat kirjeessä ohjeet satotilastokyselyyn osallistumisesta lokakuun aikana. Tietojen antaminen on Luken mukaan lähtenyt hyvin käyntiin: Viime vuoden tapaan nyt noin 13 prosenttia on käynyt verkossa vastaamassa.

Miksi tiedot pitäisi antaa?

Olemme Suomessa tottuneet tosiasioihin perustuvaan päätöksentekoon, Luke perustelee. ”Luotettava, ajantasainen ja kaikille saatavilla oleva tieto takaa yhteiskuntamme hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Onneksi meidän ei tarvitse elää satotietojenkaan osalta arvailujen, vääristeltyjen totuuksien tai yksipuolisen omaneduntavoittelun hengessä. Yhteistyö on pienen kansakunnan menestyksen tae.”

Satavuotisessa tilastossa näkyvät niin huippu- kuin katovuodet. Suomen suurin viljasato korjattiin vuonna 1990, jolloin kokonaisviljasato ylitti 4,2 miljardia kiloa. Vuoden 2021 noin 2,5 miljardin kilon viljasato taas oli pienin sitten vuoden 1987.

Viime vuonna sato palautui tavanomaiseksi. Tänä vuonna viestit pelloilta ovat olleet osin huolestuttavia.

Viljelijöiltä saatujen tietojen perusteella kootut tilastot ovat saatavilla Luonnonvarakeskuksen tilastosivuilta. Tiedot julkaistaan koko maan lisäksi alueittain. Kokonaissatotietojen lisäksi on saatavilla hehtaarisatoja.