Uudet fosforirajat tukalia biokaasulaitoksille
Biovakka on toimittanut maatilojen pelloille aumoihin 15 000 kuutiota kuivia kierrätyslannoitteita odottamaan kevättä ja levitystä. Hehtaaria kohti on viety 15–20 kuutiota päättyneen ohjelmakauden tapaan.
Aumoihin ajettujen lannoitteiden kanssa ollaan pelissä, jos ehtoihin ei saada joustoa, sanoo erikoisasiantuntija Markus Isotalo Biovakalta.
Isotalo toivoo hartaasti, että tuleva kevät voidaan mennä vanhojen ehtojen mukaan. Syksyn levitysehdot ehditään miettiä myöhemmin.
Isotalolta ja kumppaneilta oli jäänyt huomaamatta, että yrityksen kierrätyslannoitteiden fosforirajoja on kiristetty rajusti. Viranomaisetkaan eivät ole siitä tiedottaneet.
Kun ennen kelpasi liukoinen fosfori, nyt katsotaan kokonaisfosforia, Isotalo kertoo.
Biokaasulaitoksen puolikuivassa kierrätysmassassa on 0,1 kiloa liukoista fosforia ja 5 kiloa kokonaisfosforia.
Kun asiasta nousi häly, ministeriössä alettiin valmistella pikavauhtia poikkeusta. Biokaasulaitokselta tulevien kierrätyslannoitteiden fosforista otettaisiin huomioon vain 60 prosenttia puhdistamolietteiden tapaan.
Isotalon mukaan lievennys ei auta yhtiötä eikä kierrätyslannoitteita jo vastaanottaneita tiloja. Fosforia on edelleen 3 kiloa kuutiossa, 30-kertaisesti vanhaan ohjelmakauteen verrattuna.
Isotalon mukaan yhtiö on ollut eturivissä kehittämässä ravinteiden kierrätystä ja kestävää käyttöä, mutta ”siltä vedetään nyt matto. Toimintatapoja on mahdoton muuttaa näin nopealla aikataululla”.
Isotalon mukaan tilanne on tukala, mahdoton. Jos pelloille jo aumattu lannoite levitetään, fosforia tulee hehtaarille niin paljon, ettei sitä pystytä tasamaan viiden vuoden siirtymäaikana.
Lannan levittäminen aiottua suuremmalle alalle ei onnistu, sillä lisäpeltoa on harvoin tarjolla. Pois hakeminen on taloudellisesti mahdotonta eikä lantaa saa jättää patteriin pellolle.
Jos muutoksia ei saada, kierrätyslannoitetta vastaanottavien tilojen lienee pakko jäädä ympäristöjärjestelmän ulkopuolelle.
Isotalon mukaan se olisi isku viljelijöille ja myös Biovakalle. Ravinteiden kierrätysimago kärsisi pahan kolauksen. Vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä.
”Tätäkö lainsäätäjät ovat tarkoittaneet”, Isotalo hämmästelee.
Jos ympäristötuen ehdot eivät muutu, yhtiön on pakko miettiä muutoksia toimintatapaansa. Kierrätyksen sijasta haetaan keinoja, joilla ravinnejakeista päästään järkevästi ja taloudellisesti eroon.
Suurin osa kuivalannoitetta vastaanottavista tiloista on Saaristomeren valuma-alueella.
Yksi vaihtoehto on etsiä tiloja, jotka suostuvat jäämään ympäristökorvauksen ulkopuolelle ja ottamaan kierrätysravinteita vastaan. ”Keskusteluja on jo käyty ja halukkuutta on.”
Isotalo pohtii mallia, jossa yhtiö levittää kierrätysravinteita pelloille niin paljon, ettei muuta lannoitusta tarvita.
Sen päälle voidaan maksaa vielä korvausta ympäristöjärjestelmän ulkopuolelle jäämisestä ja lopputulos on silti taloudellisesti järkevä myös yhtiölle.
Vaihtoehtona on hakea uusia levityskohteita ja etenkin peltoja, joiden fosforiluvut ovat enintään välttäviä. Se merkitsee yli 100 kilometrin, jopa 150 kilometrin kuljetusmatkoja yhteen suuntaan.
”Rahtikulut kasvaisivat sietämättömiksi eikä yhtiön talous kestäisi sitä.”
Isotalon mukaan fosforimuutos tuli esiin vahingossa. Yhtiö on lähettänyt asiasta kirjeen tuottajajärjestölle ja maa- ja metsätalousministeriölle.
Asialla on kiire, sillä fosforilannoitusta suitsivat asetukset annetaan torstaina.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
