Syysruisvehnä talvehti syysviljoista parhaiten – satoa odotetaan jopa kymmenen tonnia hehtaarilta

Viljelijä Tapio Peräniitty on viljellyt Ruja-ruisvehnälajiketta kahtena vuonna. Kuva: Carolina Husu

Ruisvehnän tähkä (oikealla) on muita viljoja isompi. Kuva: Carolina Husu

Siemenviljelijä Tapio Peräniitty Punkalaitumen Koskioisista on pian lähdössä puimaan Ruja-syysruisvehnää.

Syysruisvehnä on nimensä mukaisesti alun perin vehnän ja rukiin risteytys. Ruisvehnää käytetään sekä kokoviljasäilörehuna että rehuviljana. Lajin tähkä on huomattavasti muita viljoja suurempi.

Ruisvehnällä riittää satopotentiaalia: parhaimpina vuosina satoa voi tulla yli kymmenen tonnia hehtaaria kohden, mikä on realistinen odotus tämänkin syksyn sadosta.

"Kokeilin ruisvehnää ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten. Silloin ruisvehnä oli enemmän rukiin oloinen, nyt se on enemmän vehnämäinen"; Peräniitty kertoo.

Peltosiemenen Ruja-syysruisvehnä oli kokeilussa ensimmäisen kerran vuonna 2019. Tämän vuoden sato on Peräniityn toinen.

"Keskiviikon sade painoi satoa vähän lakoon. Puimaan pitäisi päästä, mutta tämän viikon sateet muuttavat suunnitelmia."

"Syysruisvehnä on talvehtinut syysviljoista parhaiten. Kevätviljat eivät kestä kovia helteitä. Kevätviljojen sadot ovat jääneet viime vuosina huonoiksi. Viljelenkin lähinnä syysviljoja", Peräniitty toteaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Arto Huuskonen kertoo, että Keski- ja Pohjois-Suomessa ruisvehnästä tehdään lähinnä kokoviljasäilörehua. Etelä-Suomessa osa ruisvehnästä puidaan.

"Ruisvehnä on väkirehuna samantyyppinen kuin vehnä. Kokoviljasäilörehuna ruisvehnää käytetään lypsylehmien ja lihanautojen ruokinnassa. Kokoviljasäilörehussa valkuainen on samalla tasolla kuin muissa kokoviljasäilörehuissa", Huuskonen kertoo.