Katso upea video: Peltolan tilan hiehot uivat kuin hylkeet saaresta kotiin

Peltolan tilalla Juankosken Säyneisen kylässä koettiin tiistaina yksi syksyn kohokohdista: Hiehot uivat kesän laidunnuksen päätteeksi saaresta kotiin.

Näky videolla on upea, kun kiiltäväkylkiset eläimet nousevat uintimatkan päätteeksi tyynen rauhallisesti rannalle.

Hiehojen uittaminen kotiin on kuulunut Peltolan perinteisiin ainakin 1970-luvulta, Pekka Pehkosen vanhempien ajasta saakka.

"Joskus uitto onnistuu hirmu helposti, joskus pitää tehdä työtä", Pehkonen kertoo. "Tärkeintä on, että eläimillä on luottamus ihmistä kohtaan"

Pekka Pehkosella ja hänen puolisollaan Kirsillä on 23 lypsylehmää ja perinteinen parsinavetta.

"Laidunnuksen nimiin vannomme viimeisen päälle. Laidunkausi on pitkä – tänäänkin lehmät ovat ulkona", Pehkonen kertoi torstaina aamulla.

Hiehojen kesälaitumena toimivat Peltolan laidunsaaret, Tuohisaari ja Niittysaari, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi.

Saaria on laidunnettu 1 800-luvulta asti. "Ensin lampaat, sitten vaihtelevasti muita eläimiä", Pehkonen kertoo.

Kesälaitumelle mennään lautalla, mutta takaisin tullaan aina uiden.

Nyt paluun onnistuminen hiukan jännitti isäntäväkeä. Saarten hiehoporukkaan on yleensä aina kuulunut myös hiukan vanhempia eläimiä, joilla on kotiinuinnista kokemusta.

"Nyt siemennykset ja muut asiat sattuivat niin, että jouduttiin jättämään enempi eläimiä kotiin. Vain yhdellä oli uinnista aiempaa kokemusta."

Kaikki sujui kuitenkin hyvin.

"Toimme vastarannalle pihasta toisen lauman. Ne alkoivat huudella toisilleen salmen yli. Saaressa oleville tuli koti-ikävä, ja nälkäkin alkoi olla."

Kun ensimmäinen eläin lähtee uimaan, muut seuraavat, sillä nautojen laumavietti on erittäin voimakas.

Ensimmäisenä lähtee Pehkosen mukaan joko johtajatyyppi tai sitten todella ahne eläin – laumaa kun houkutellaan veteen rehunappuloilla.

"Nytkin videolta näkyy, miten muutama keulassa ollut eläin kääntyy takaisin uimaan ympyrää", Pehkonen nauraa. "Ei johtajuus riittänyt lauman kuljettamiseen."

Vesi ei toki ole hiehoille outo elementti, sillä ne kahlailevat kesällä rantavedessä ja saattavat lähteä uintireissullekin.

"Kerran kävi niin, että hiehot uivat kesällä yhdelle luodolle. Sieltä kun piti palata, ne rupesivat uimaan rinkiä eikä kukaan osannut lähteä rannalle päin. Niille tuli hetkellinen ajatuskatkos."

Pehkonen ryhtyi ohjaamaan keulaeläintä veneestä, ja suunta löytyi.

Eläinten uittamisessa on Pehkosen mukaan erittäin tärkeää, että lähtörannassa on pitävä pohja. Jos pohja joustaa hiukankin sorkan alla, uimaan ei lähdetä.

"Tuossa rannassa on kallion päällä hiekkaa ja soraa. Isot kivet on raivattu pois."

Uintimatkaa helpotti tällä kertaa se, että vesi on todella matalalla. "Uitavaa matkaa ei tullut kuin 20–30 metriä. Joskus on tullut toista sataa metriä."

Veden lämpötilaksi Pehkonen arvioi kymmenisen astetta. "Olen itsekin vielä käynyt uimassa, ei ole kylmää."

Hiehon turkki kuivuu aurinkoisessa säässä viidessätoista minuutissa, joten palelemaan eläimet eivät ehdi, Pehkonen toteaa.

Yksilöuintiakin Peltolan tilalla on harrastettu.

"Kuukausi takaperin hain saaresta syyskuussa poikivan hiehon. Opaali oli nopeampi uimari kuin minä, niinpä pitelin hännästä kiinni ja tulin hinauksessa."

Tästäkin uinnista löytyy kuva Facebookin Avoin kuvapäiväkirja maaseudun tuottajilta -ryhmästä