Maidontuottaja: Hyvinvointituki kannusti tehokkaasti parantamaan eläinten oloja
Juhani Lemola haluaa, että eläimet voivat hyvin koko elämänsä ajan. Verhoseinäpihaton olkipohjainen osuus toimii poikima- ja hoitokarsinana. Luonnovarakeskus selvittää pian tilakyselyllä hyvinvointituen käytännön vaikutuksia tiloilla. Harri Nurminen Kuva: Viestilehtien arkistoEläinten hyvinvointituki oli tehokas kannustin eläinten olojen parantamiseen, toteaa maidontuottaja Juhani Lemola Hämeenlinnan Lammilta.
”Se oli merkittävin yksittäinen tuki, tilallamme jopa cap-tukea suurempi.”
Osa tukeen vaadituista toimenpiteistä tilalla oli valmiina kunnossa, mutta esimerkiksi nuorkarjan parsipatjoja lisättiin tuen saamiseksi.
”On ehdottoman tärkeää, että eläin voi hyvin koko elämänsä ajan. Siten se tuottaakin hyvin.”
Lemola muistuttaa, että toimia tehdään kuitenkin tiloilla talouden raameissa. ”Kaikkea ei pysty tekemään kerralla, mutta tuki on hyvä apu.”
Isoa panostusta sairas- ja hoitokarsinoihin isäntä ihmettelee. ”Eikö ennemmin pitäisi tukea hyvinvointia ja ehkäistä sairastumisia. Raha voitaisiin niin ehkä käyttää tuottavammin.”
Uusi hyvinvointikorvaus vaikuttaa Lemolan mielestä huomattavasti edeltäjäänsä heikommalta monin tavoin. ”Summa näyttäisi puolittuvan ja järjestelmä monimutkaistuu.”
Hän harmittelee, ettei korvaukseen oikeuttavien toimenpiteiden tekoon anneta lainkaan aikaa. ”Palkitaan vain jo olemassa olevasta.”
Lemola kritisoi uudessa mallissa myös eläinyksiköiden laskemista ryhmittäin.
Hän pelkää sen aiheuttavan herkästi virheitä, jotka johtavat takaisinperintöihin.
”Etenkin kun rekisterissä sattuneiden virheiden korjaamismahdollisuudet ovat huonot. Järjestelmä on todella jäykkä.”
Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää lähiviikkoina eläinten hyvinvoinnin tuen vaikutuksia nauta- ja sikatiloilla. Tiloille lähetettävässä kyselyssä tiedustellaan vuosien 2008–2013 eläinten hyvinvoinnin tuen käytännön vaikutuksia.
Tarkoituksena on lisäksi selvittää, ovatko ohjeet olleet viljelijän kannalta selkeitä ja minkälaisia ongelmia toimien toteuttamisessa on mahdollisesti ollut.
Vastaamalla viljelijöillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointikorvausten, koulutusten ja neuvonnan kehittämiseen.
”Vastauksilla osoitetaan hyvinvointituen vaikutuksia ja perusteellaan EU:n komissiolle, että tuki on ollut kannattava sijoitus. Myös se kiinnostaa, miksi osa tiloista ei ole lähtenyt mukaan”, kertoo kotieläin-
asiantuntija Leena Suojala MTK:sta. Hän on ollut mukana tutkimuksen ohjausryhmässä.
Ainakin Lemola aikoo vastata.
”Kyllä varmaan tulee vastattua, jos kysytään”, isäntä tuumaa.
Nautojen ja sikojen hyvinvoinnin tuet ovat olleet osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuodesta 2008.
Eläinten hyvinvointikorvaukset sisältyvät myös uuteen kehittämisohjelmaan.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
