Tiede ja politiikka vastakkain gm-kiistassa
Suomen kanta muuntogeenisen maissin viljelyyn yllätti osan kansalaisista, kirjoittaa Paula Taipale uutistaustassa.
Kukkien geenimuuntelu Paula Elomaa gerbera Kuva: Markku VuorikariSuomi kannatti viime viikolla 1507-maissin viljelylupaa Espanjan, Britannian, Ruotsin ja Viron rinnalla yleisten asioiden neuvostossa. 19 EU-jäsenmaata äänesti lupaa vastaan. Myös Euroopan parlamentti on useasti vastustanut sitä. Kansalaismielipide on Euroopassa asiaa vastaan, kirjoittaa Paula Taipale keskiviikon MT:ssä julkaistussa uutistaustassa.
Euroopan komission on hyväksyttävä lupa, sillä kumpikaan kanta ei saanut taakseen määräenemmistöä.
Suomi on johdonmukaisesti lähtenyt siitä, että päätöksenteko pohjaa olemassa olevaan lainsäädäntöön ja yhteisesti sovittuun tieteelliseen lähestymistapaan.
Euroopan elintarvikevirasto Efsa on antanut 1507-maissista kuusi lausuntoa. Niiden mukaan lajike ei aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.
”Kun Efsa ja kansalliset asiantuntijamme toteavat, että tuote on turvallinen käyttää, ei Suomella syytä vastustaa sitä”, sanoo EU-erityisasiantuntija Hannele Timonen valtioneuvoston kansliasta.
”Olemme luottaneet tieteellisiin arvioihin. Ei tästä tulisi yhtään mitään, jos ihan kaikki kyseenalaistettaisiin.”
Suomen kantaa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö. Geenitekniikkalainsäädäntö on Suomessa peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) tontilla. Hän ei alkuviikolla kommentoinut asiaa MT:lle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
