Maatalousmedia sähköistyy – printtilehti rauhallisempi lukukokemus
Maatalousuutiset luetaan nykyään useammin puhelimesta kuin lehdestä. Sähköisyys valtaa alaa perinteisissä maatalousmedioissa.
Ammattijuttujen pitää olla sekä hyödyllisiä että kiinnostavia. Sillä ei ole niin suurta merkitystä, onko kiinnostava sisältö kirjoitettua tekstiä, valokuvia vai videoita. Kuva: Timo FilpusLohjalainen Agrimedia Oy perusti viime vuonna vain verkossa toimivan maatalousmedian. Yrityksen omistaja Paavo Tuovinen ei ennusta paperilehdille enää kovin pitkää tulevaisuutta.
”Keskeisin kohderyhmämme on 20–40-vuotiaat ammattiviljelijät. He lukevat alan uutiset mieluummin puhelimesta”, Tuovinen tietää.
”Nyt eletään välivaihetta, jossa monet ammattilehdet tuottavat sekä paperista että sähköistä palvelua. Digitaalisuutta ei hyödynnetä kunnolla, koska juttuja tuotetaan paperilehden ehdoilla.”
Uuden maatalousmedian tuominen kilpailluille markkinoille vaatii kovaa työtä – ja rahaa.
”Kahden vuoden päästä näemme, onko digitaalisella maatalousmedialla mahdollisuus menestyä Suomessa. On totuttu siihen, että netistä saatava tieto on ilmaista. Siksi maksamiseen on iso kynnys. Kun sisältö on riittävän kiinnostavaa ja hyödyllistä, uskon maksuhaluja löytyvän”, Tuovinen sanoo.
Agrimedia tavoittelee kanavalleen tänä vuonna tuhatta tilaajaa. Tuovinen on laskenut kannattavuusrajaksi 5 000 tilaajaa.
Agrimedia tuottaa keskimäärin kaksi uutta artikkelia päivässä. Monet niistä on höystetty videoilla.
”Videot ovat tärkeä osa julkaisuamme. Esimerkiksi droonivideoilla pystyy antamaan hyvän kokonaiskuvan maatilasta. Videoilla pystyy myös havainnollistamaan teknisiä asioita.”
Tuovisen mielestä ammattimedian juttujen pitää olla konkreettisia.
”Jutuissa on kerrottava toiminnasta, ei niinkään teorioista. Median pitää olla myös vuorovaikutteinen. Lukijat käyvät mielellään keskusteluja toistensa kanssa. Kommentit kirjoitetaan yleensä heti puhelimella.”
Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoo, että verkko on ohittanut lukijamäärissä painetun sanomalehden.
”Printtilehdellämme on hieman vajaat 300 000 lukijaa. Sähköinen uutiskanavamme tavoittaa yli 400 000 lukijaa viikossa.”
Kemppainen uskoo myös printtilehden tulevaisuuteen.
”Olen varma, että Maaseudun Tulevaisuus ilmestyy 20 vuoden päästä edelleen paperilla. Lehti tarjoaa rauhallisemman ja vaikuttavamman lukukokemuksen kuin sähköinen media.”
Tuovinen ja Kemppainen ovat yhtä mieltä siitä, että hyvien ammattijuttujen pitää olla sekä hyödyllisiä että kiinnostavia. Sillä ei ole niin suurta merkitystä, onko kiinnostava sisältö kirjoitettua tekstiä, valokuvia vai videoita.
”Hyvä maatalousmedia puhuttelee myös maatalouden ulkopuolista kohderyhmää, kuten kuluttajia ja päättäjiä. On tärkeää, että välitämme maataloustietoutta muillekin kuin maatalousyrittäjille. Ja toisaalta meidän tulee välittää kuluttajien näkemyksiä viljelijöille”, Kemppainen näkee.
Maataloustoimittajat ry:n puheenjohtaja Maija Pitkonen uskoo paperilehden säilyvän jatkossakin merkittävänä ammattimediana sähköisten kanavien rinnalla.
”Myös osa nuorista yrittäjistä lukee edelleen mieluummin ammattiasiat lehdestä kuin puhelimesta. Median ääreen halutaan rauhoittua.”
Pitkonen heittää yhden idean maatalousmedian pureskeltavaksi.
”Esimerkiksi Australiassa ja Irlannissa radio on edelleen tärkeä maatalouden ammattitiedon välittäjä. Suomessakin sähköisten medioiden tarjontaan voisi lisätä podcastit, joissa voitaisiin valottaa ammattiasioita varsin syvällisestikin. Podcastien kuunteleminen esimerkiksi traktorissa on helppoa.”
Maaseudun Tulevaisuus on jo toteuttanut sekä podcasteja että juonnettuja keskustelutilaisuuksia sähköisellä kanavallaan. Päätoimittaja Kemppainen on tyytyväinen niiden saamaan suosioon. Kuuntelijoita ja katselijoita on riittänyt.
Pitkonen kannustaa lisäämään maatalousmedian vuorovaikutteisuutta.
”Sähköisiin medioihin voi luoda tiettyihin aiheisiin rajattuja keskusteluryhmiä. Keskusteluja voisi käydä myös pienryhmissä jakamalla keskustelijoita virtuaalisiin huoneisiin, jolloin voitaisiin keskustella puhumalla eikä kirjoittamalla. Tätä konseptia on jo kokeiltu yritysmaailmassa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
