Sipulin sivuvirtaa on myös tuotteistettu yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Sivuvirrasta valmistetaan esimerkiksi orgaanisia värejä. Kuva: Pentti Vänskä
Kuivuus on aiheuttanut monelle vihannesviljelijälle lisäkustannuksia sadetuksen takia – Sipulista maksetaan tuottajille viime vuotta vähemmän
Sademäärissä on ollut yli 130 millimetrin lohkokohtaisia eroja Siilinjärvellä.
Pekka Vehviläinen havainnollistaa, mitä tarkoittaa sipulin tuleentuminen. "Yhteyttämisen loputtua myös nestejännitys loppuu sipulin kaulassa ja se kaatuu kumoon. Silloin on oikea aika korjata sipulit." Kuva: Pentti Vänskä"Sipulien tuottajahinta on tällä hetkellä hieman edellisvuotta alhaisempi mutta yleisesti ottaen hyvä", kertoo Vehviläisen tilan myynnistä vastaava Matti Vehviläinen Siilinjärveltä.
Sipulikauppa on hänen mukaansa sujunut tavalliseen tapaan. Markkinoita horjuttavia tekijöitä ei ole ollut.
Vehviläisen tilalla on peltoa 700 hehtaaria, joista noin 250:llä kasvaa sipulia. Tila kuuluu Suomen suurimpiin sipulintuottajiin.
Tilalla on sipulin nostoon oma kone, johon lisätään vielä myöhemmin leikkurit. Se vähentää työtuntien määrää huimasti. Kuva: Pentti VänskäMonelle vihannesviljelijälle kuivuus on merkinnyt lisää kustannuksia, koska peltoja on pitänyt sadettaa. Siilinjärvellä on sen suhteen oltu onnekkaampia.
"Muualla Suomessa on kuulemma ollut vielä huomattavasti pahempaa kuivuutta. Meidän lohkoille on onneksi osunut kesän mittaan muutamia tärkeitä sadekuuroja", Matti Vehviläinen kertoo.
"Mutta kyllä meilläkin on lohkoja, jotka näyttävät surkealta kuivuuden takia", yrittäjä ja viljelijä Pekka Vehviläinen lisää.
Hän arvelee, että sipulin varastokestävyys on ensi talvena keskimääräistä parempi.
Pekka Vehviläinen kertoo, että tilalla on haluttu panostaa kiertotalouteen. Kuva: Pentti Vänskä"Pari viikkoa sitten korjattiin ensimmäiset sipulit, tällä viikolla nostaminen jatkuu sateista riippuen", Pekka Vehviläinen kertoo.
Hänen mukaansa satonäkymät ovat samanlaiset kuin viime vuonna. Huippusatoa ei ole odotettavissa.
"Lohkot ovat keskenään sadon kannalta hyvin erilaisia, koska kuurosateet ovat olleet paikallisia. Sademäärissä on yli 130 millimetrin lohkokohtaisia eroja."
Valtakunnallisesti toimijat pääsevät markkinoille joka vuosi melko samaan aikaan, vaikka osa istuttaa aikaisemmin. Erilaiset sijainnit vaikuttavat säähän ja se tasaa istutusaikataulujen eroja sadon suhteen.
Veden määrä määrittää pitkälti sipulin koon. Sitä on kasvatettu sadetuksella sekä maahan lisätyillä erilaisilla kiertotalouden jakeilla, kuten nollakuidulla, Luonnonvarakeskuksen navetan lietelannalla ja biohiilellä.
Pekka Vehviläinen näkee näiden käytön investointina maahan.
Kooltaan sipulit ovat sopivia kauppaan, mutta jalostukseen ne ovat pienehköjä. Vehviläiset myyvät sipulinsa pääasiassa jalostavalle teollisuudelle.
Kuorellista sipulia myydään vähittäiskauppoihin eri puolille Suomea.
Jatkolastustuotteita käyttävät Pekka Vehviläisen mukaan lähes kaikki kotimaiset ruokatalot sekä hotellit ja ravintolat.
"Kiertotalouteen on panostettu", Pekka Vehviläinen sanoo.
Monilla tilan asiakkailla on tähtäimessä hiilineutraalius.
"Yhden asiakassuhteen innoittamana olemme menossa ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hankkeeseen mukaan. Lokakuussa on ensimmäinen koulutus."
Se symboloi suuntaa, johon Vehviläiset haluavat viljelyssä mennä.
"Haluamme olla eturintamassa, emme jälkijoukoissa."
Kevät oli poikkeuksellinen muihin vuosiin verrattuna, Pekka Vehviläinen sanoo. Istutuksiin tuli jaksotusta tavanomaista enemmän, ja ne ajoittuivat harvinaisen myöhäisiksi.
Nyt kelta- ja punasipulia on tavallaan kolmea eri ikäluokkaa. Varhaisia lajikkeita on 1–3, ja lisäksi on varastolajikkeita.
Tilan sipulimailla on kolmen vuoden kierto. Kierrolla on pystytty Vehviläisen mukaan parantamaan sipulin laatua.
"Sipulille pyritään antamaan kierron aikana hyvät olosuhteet, ja käytössä on paljon saneerauskasveja", Pekka Vehviläinen sanoo.
Tautien kanssa ei ole hänen mukaansa tällä kaudella ollut ongelmia.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
