Maatalous säästyi kehysriihessä suorilta leikkauksilta, mutta välilliset seuraukset voivat olla kovat

Hallitus pääsi kaksipäiväisessä kehysriihessään tulokseen, jolla se pyrkii taittamaan valtion velkaantumisen. Osalle kansalaisista päätösten hinta voi kuitenkin olla kova. Kuva: Timo Filpus

Viljelijöiden edustajien ensi reaktiot hallituksen kehysriihen päätyttyä ovat olleet varovaisen myönteisiä: riihessä ei tehty linjauksia sellaisista leikkauksista, joilla olisi suoria vaikutuksia maataloustuotantoon. Ennen muuta viljelijöiden tuloihin suoraan vaikuttavat viljelijätuet jätettiin riihessä päätettyjen leikkausten ulkopuolelle. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiitteli päätöstä ja muistutti kotimaisen maataloustuotannon olevan jo valmiiksi niin vaikeassa tilanteessa, ettei ala olisi kestänyt uusia leikkauksia. (mt.fi 16.4.)

Positiivista kotimaisen elintarvikeketjun näkökulmasta oli myös se, että arvonlisäveroveron korotus kohdistettiin ainoastaan yleiseen verokantaan, joka nousee 24:stä 25,5 prosenttiin. Alennetut verokannat eli 10 prosenttia ja 14 prosenttia – jota maksetaan muun muassa elintarvikkeista – hallitus pitää ennallaan, eikä elintarvikkeita siirretty alennetusta verokannasta yleiseen verokantaan. Ruoan arvonlisäveron nousu olisi heijastunut vääjäämättä korkeampina hintoina kotimaisen ruoan kysyntään, kaupan valikoimiin ja edelleen viljelijöiden talouteen.

Vaikka maataloustuotanto suorilta vaikutuksilta säästyikin, epäsuorasti budjettiriihen päätökset voivat tuntua myös maatilojen arjessa ja koko elintarvikeketjussa. Osana valtionhallintoon kohdistettavia säästöjä hallitus päätti kehysriihessään leikata 3,58 prosenttia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimintamenoista eli käytännössä Ruokavirastosta, Luonnonvarakeskuksesta, Maanmittauslaitoksesta, Metsähallituksesta ja Suomen riistakeskuksesta.

Nämä linjatut leikkaukset tehdään aiemmin päätettyjen säästöjen lisäksi. Aiemmin ilmoitettujen säästöjen seurauksena Ruokavirastossa alkoi viime viikon torstaina muutosneuvottelut, joissa haetaan koko henkilöstön lomautusten avulla viraston 79,5 miljoonan euron toimintamenoista kertaluonteista 4,4 miljoonan euron säästöä tälle vuodelle ja vuotuisia kymmenen miljoonan euron säästöjä seuraaville neljälle vuodelle. On selvää, että nyt ilmoitetut lisäsäästöt kasvattavat entisestään viraston tarvetta sopeuttaa toimintaansa yhä rajallisempiin toimintamenoihin. Jos se ei tapahdu hallitusti viraston lakisääteisiä tehtäviä tuntuvasti karsimalla ja kohdentamalla rahoitusta välttämättömään, seuraukset voivat olla elintarvikeketjun kannalta jopa kylmääviä.

Maataloushallinnon säästötavoitteiden mittakaavaan kiinnitti huomionsa myös Agronomiliiton toiminnanjohtaja Timo Kaunisto. Kauniston mukaan Ruokavirasto ei selviä lisäleikkausten kohteena enää tulevaisuudessa kaikista tehtävistään, kuten tukien maksatuksesta. (mt 16.4.) Säästöt voivat pahimmillaan heikentää maataloushallinnon toimintaa myös sitä kautta, että osaavimmat tekijät hakeutuvat epävarmuuden myötä töihin muualle.

Viljelijätuet maksettiin vuoteen 2022 asti suurelta osin hakuvuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana. Viime vuodesta lähtien maksatusten alku siirtyi hallinnollisista syistä hieman myöhemmäksi, mutta valtaosa tuista maksettiin edelleen hakuvuoden puolella. EU-lainsäädäntö ei kuitenkaan tällaista maksuaikataulua jäsenmaiden maksajaviranomaisilta edellytä eikä näin monessakaan jäsenmaassa tehdä. Unioni edellyttää, että tuet on maksettuna hakuvuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Riski on erittäin suuri sen suhteen, että hallituksen tekemät leikkaukset ja Ruokaviraston johdon niiden pohjalta tekemät linjaukset pakottavat maksajaviraston lykkäämään maksatuksia nykyistä lähemmäksi EU-sääntöjen sallimaa takarajaa. Jo viime vuonna viljelijätukien suurimpien maksatuserien siirto lokakuulta marras–joulukuulle aiheutti lukuisille tiloille vakavia talousongelmia. Tilanne on yhä tukalampi, jos maksatukset siirtyvät säästöjen seurauksena vuodenvaihteen yli.