Sikojen kastrointirajoitukset yleistyvät maailmalla – porsaan voi kastroida myös rokotteella

Immunokastraatio ei ole hormonipiikki. Se toimii kuin rokote: immunokastroidut karjut alkavat väliaikaisesti muodostaa vasta-aineita omalle hormonituotannolleen. Kuva: Markku Vuorikari

Yhä useampi EU-maa rajoittaa karjuporsaiden kastrointia. Saksassa sikojen kastroinnin ilman nukutusta kielletään vuoden 2019 alusta. Muutama vuosi sitten tapetilla oli jopa koko unionin laajuinen kastrointikielto vuoteen 2018 mennessä. EU-tason kiellon etenemisestä on sittemmin tihkunut niukasti tietoa.

Karjuja kastroidaan, koska muutoin ne tuottavat kahta rasvaliukoista yhdistettä, jotka voivat aiheuttaa lihaan pistävän hajun. Briteissä sikoja ei ole kastroitu pitkään aikaan. Jos Tanska ja Hollanti vievät alueelle lihaa, karjut teurastetaan niin aikaisessa vaiheessa, ettei hajua ehdi muodostua.

Yksi vaihtoehto kirurgiselle kastraatiolle on immunokastraatiorokote. Kastraatiota rajoittavassa Belgiassa immunokastraation osuus on valmistetta kauppaavan lääketeollisuusyritys Zoetisin edustajan Oliver Wagnerin mukaan jo noin 60 prosenttia. Suomen sikayrittäjät ry:n puheenjohtajan Martin Ylikännön tietojen mukaan Suomessa ei ole immunokastraatiota käyttäviä tiloja. Se on kuitenkin merkitty korotetun hyvinvointikorvauksen lisätoimenpiteeksi.

”Teurastamot ovat tehneet kokeita muutama vuosi sitten. Silloin tulokset eivät olleet kauhean lupaavia”, Ylikännö mainitsee.

”Näyttää kuitenkin siltä, että jollakin aikavälillä kastroinnista luovutaan. Eri asia on, miten se tehdään. Yksi vaihtoehto voisi olla kemiallisen nenän kehittäminen: karjuista vain muutama prosentti aiheuttaa lihaan hajua.”

Jos kastrointi ilman nukutusta kiellettäisiin Suomessa, nukutus tuskin olisi tiloilla ensisijainen vaihtoehto. ”Norjassa kastroinnin hoitavat eläinlääkärit. Suomen tilanteeseen se ei kustannusten takia sovi”, sanoo eläinlääkäri Katri Kaaro.

Yksi suuri kysymysmerkki on myös kuluttajien mielipide. Vaikka immunokastraatio on rokote eikä hormonivalmiste, Ylikännö ja kotieläintuotantoon keskittyvillä Eurotier-messuilla paikalla olleet suomalaiset sika-alan edustajat pitivät kuluttajien reaktioita riskinä. ”Ihmiset reagoivat jopa siihen, että sika on syönyt gm-soijaa, vaikka lihasta sitä ei pysty millään tavalla mittaamaan”, Ylikännö pohtii.

Immunokastraatio itsessään ei ole uusi keksintö. ”Zoetisin patentti on jo 20 vuotta vanha. Hinta on nyt suhteellisen korkea, mutta patentin päättyessä markkinoille saattaa tulla muitakin valmistajia.”

Porsaiden kirurginen kastrointi harvemmin lukeutuu sikatuottajien lempitehtäviin, vaikka kivunlievitys kastroinnin yhteydessä onkin yleistynyt.

”Kyllä monet mielellään luopuisivat siitä, jos joku muu ratkaisu vain löytyisi. Se on aika työllistävä. On myös törmätty sellaisiin tapauksiin, ettei lomittaja suostu kastroimaan porsaita”, Kaaro mainitsee. Jos suomalaistiloilla siirryttäisiin immunokastraatioon, kastroinnista tulisi ainakin osittain lihasikaloiden tehtävä. Piikkejä annetaan kaksi, joista viimeinen noin kuusi viikkoa ennen teurastusta.

Ylikännö pitääkin todennäköisenä, että immunokastraatioon tarttuisivat ensimmäisinä yhdistelmäsikalat.