”Ely-keskuksen tutkintapyynnöt hanhiluvista suhteettomia”, sanoo rikosoikeuden professori ‒ hän oudoksuu asian viemistä rikosprosessiin
Kuulemisen ja selvittämisen jälkeen pyritään neuvonnalla ja kehotuksilla korjaamaan tilanne, ennen kuin lähdetään rikosilmoituksia tekemään, sanoo Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
Etelä- ja Pohjois-Karjalan pelloilla laidunsi viime viikolla arviolta 600 000 valkoposkihanhea. Kuva: Lari LievonenViljelijä on kiistatta suurin kärsijä mitä tulee valkoposkihanhiin ja niiden muuttojen aiheuttamiin viljelysvahinkoihin.
”Tuntuu suhteettomalta, että kun viljelijä pyrkii estämään vahinkoja syntymästä hän voi päätyä rikoksesta epäillyksi”, sanoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Varsinais-Suomen ely-keskus on jättänyt keväällä poliisille useita tutkintapyyntöjä poikkeuslupien lupaehtojen vastaisista toimista Itä-Suomen poliisille.
Tolvasen mukaan viranomaisen tulisi ensisijaisesti hallinnollisin toimin selvittää onko lupaehtoja rikottu ja onko rikkomisessa ollut tahallisuutta tai huolimattomuutta.
”Kuulemisen ja selvittämisen jälkeen pyritään neuvonnalla ja kehotuksilla korjaamaan tilanne, ennen kuin lähdetään rikosilmoituksia tekemään. Prosessille on oma systematiikkansa ja näin toimitaan esimerkiksi ympäristövalvonnassa.”
Tuntuu suhteettomalta, että kun viljelijä pyrkii estämään vahinkoja syntymästä hän voi päätyä rikoksesta epäillyksi.
Kyllä tämä kummalliselta tuntuu, eikä millään muotoa oikeasuhtaiselta, sanoo Tolvanen tilanteesta. Hän kommentoi tapausta yleisellä tasolla julkisuudessa olleiden tietojen perusteella.
”Lupaehdot ovat oudot ja hanhituhojen torjunta näillä ehdoilla vaikeaa. On syytä huomata, että lupaehdoissa on kaksi ulottuvuutta. On ehdot, joita poikkeusluvissa edellytetään lajin suojelun nimissä ja oma lukunsa ovat ehdot, jotka palvelevat vain hallinnollisia tilastointitarpeita.”
Hän sanoo, että esimerkiksi yhden hanhen kirjausvirhe tai yhden ylimääräisen hanhen ampuminen pitäisi suhteuttaa suojelun tavoitteeseen ja sen toteutumiseen. Miten lajin uhanlaisuus on uhattuna näiden lupaehtojen vastaisten toimien vuoksi.
Viime syksynä Varsinais-Suomen ely-keskus oli luvittanut ampumisluvan yli 15000 hanhelle. Hanhia ammuttiin runsaat 1500.
”On perusteltua katsoa päiväkohtaisen kiintiön ylittyminen luonnonsuojelun kannalta vähäiseksi teoksi, jos kokonaismäärä jää noin paljon alle luvan”, Tolvanen sanoo arvioidessaan täyttyykö luonnonsuojelurikoksen tai rikkomuksen tunnusmerkistö. Vähäinen teko ei ole luonnonsuojelurikos.
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata mitä syyttäjä tulee aikanaan päättämään poikkeuslupia koskevien tutkintapyyntöjen osalta.
Suojelun tarkoituksena on suojella lajia uhanalaisuudelta.
”Ei tämä laji kovin uhanalaiselta vaikuta, mutta sitä asiaa pohtivat muut kuin rikosoikeuden professorit.”
Tolvanen toteaa, että esimerkiksi sinänsä lakiin perustuva ammuttujen lintujen syöntikielto tuntuu likipitäen ”rikokselta ihmisyyttä vastaan” ja keinotekoiselta.
”Kun laki sen nyt estää, lakia pitää muuttaa. Tältä osin vika on laissa, ei sen soveltajissa. Turha EU:n selän taakse on mennä, ei sieltä kukaan tule vaatimaan hanhipataa pois liedeltä.”
Tolvanen sanoo, että tulee olemaan mielenkiintoista seurata mitä syyttäjä tulee aikanaan päättämään poikkeuslupia koskevien tutkintapyyntöjen osalta.
Lue lisää:
Karjalan nurmet on kaluttu ‒ 600 000 valkoposkihanhea laiduntaa parhaillaan maakunnissa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
