Euroopan viljelijät haluavat sallia geenieditoinnin

Geenieditoitua camelinaa Wageningenin yliopiston kasvihuoneessa. Öljykasvin öljypitoisuutta pystytään nostamaan merkittävästi uudella jalostusmenetelmällä. Kuva: Tuure Kiviranta

Kasvinjalostajille on annettava työkalut maanviljelyn ongelmien ratkaisuun, sanoo Copa-Cogecan siementyöryhmän puheenjohtaja, tanskalainen maanviljelijä Thor Gunnar Kofoed.

MTK on jäsen Euroopan maanviljelijät yhdistävässä Copassa.

Kofoed tarkoittaa mainitsemillaan työkaluilla CRISPR-geenieditointia, jonka EU:n tuomioistuin tulkitsi viime vuonna geenimuunteluksi.

Päätöksen myötä vallankumoukselliseksi kuvatun uuden kasvinjalostusmenetelmän käyttö on EU-maissa jumissa.

Muun muassa Yhdysvalloissa ja monissa Etelä-Amerikan maissa menetelmä on käytössä ja se tulkitaan perinteiseksi kasvinjalostukseksi.

Uusilla kasvinjalostusmenetelmillä pystyttäisiin Kofoedin mukaan nopeasti vastaamaan muun muassa kasvitauteihin ja antamaan kasveille kestävyyttä muuttuvan ilmaston tuomiin sääriskeihin.

Kasvitaudeille vastustuskykyiset lajikkeet lisäisivät satoja sekä vähentäisivät ruiskutustarvetta ja alentaisivat siten kustannuksia sekä ympäristön kuormitusta.

Kasvinsuojelua hankaloittaa muuntuvien ja lisääntyvien kasvituholaisten lisäksi EU:n asettamien kieltojen myötä kapeneva kasvinsuojeluainevalikoima.

Perinteisillä kasvinjalostusmenetelmillä uuden lajikkeen jalostaminen kestää noin 10 vuotta tai pidempään. Uusilla menetelmillä jalostuksen sanotaan olevan paljon nopeampaa, halvempaa ja helpompaa.

Kofoed puhui juhannusviikolla Hollannissa CRISPR-konferenssia edeltäneessä toimittajatilaisuudessa.

Yhdysvaltain maatalousministeriö Usda kutsui konferenssiin eurooppalaisia maataloustoimittajia. Yhdysvaltojen tiedonlevityshalun takana lienevät muun muassa kauppasyyt ja toive, että uusia jalostusmenetelmiä tulkittaisiin samalla tavoin Atlantin molemmin puolin.

Geenieditoinnissa niin sanotuilla geenisaksilla voidaan poistaa ja lisätä solun DNA-jaksoja. Geenieditoinnissa ei lisätä vierasta DNA:ta genomiin.

Sen sijaan 1990-luvulta lähtien muun muassa Yhdysvalloissa kasvinjalostuksessa käytetyssä geeninsiirrossa voidaan siirtää geenejä eliöstä toiseen. Siirtogeenisiä eliöitä kutsutaan geneettisesti muunnelluiksi organismeiksi (gmo).

EU:n tuomioistuin katsoo näiden kahden menetelmän olevan sama asia. Tiedeyhteisön enemmistö katsoo niiden olevan eri asioita.

Täysin samanlainen lajike voi syntyä kolmella eri tavalla, kertoo Euroopan siemenalan yrityksiä edustavan järjestön (European Seeds Association) pääsihteeri Garlich von Essen.

Geenieditoinnilla valmistettu lajike voisi syntyä ilman ihmisen vaikutusta luonnossa tai aivan samanlaisen lajikkeen voisi myös valmistaa perinteisillä jalostusmenetelmillä.

Von Essen toteaa, että kasvinjalostuksessa ei pitäisi asettaa eri sääntöjä jalostusmenetelmille, jos lopputuote on sama. Siemenalan edunvalvoja sanoo osaajien lähtevän pois Euroopasta, jos heidän työtään ja tuotteitaan ei täällä sallita.

EU:n terveys- ja elintarviketurvallisuuskomissaari Vytenis Andriukaitis on myönteinen geenieditointia kohtaan. Konferenssipuheessaan hän puolusti myös gmo:ta.

"On vielä paljon asioita, joita ei tiedetä, ja geenieditoinnin eettisistä kysymyksistä on puhuttava", komissaari sanoi.

"EU:ssa tarvitaan kunnollista keskustelua ja tutkijoiden täytyy osallistua siihen. Tutkijoiden ääntä kaivataan nyt enemmän kuin koskaan."

Andriukaitis sanoi uskovansa tieteeseen, mutta uusi tekniikka vaatii varovaisuutta.

Hän huomautti, että gm-ruoka tai gm-rehulla ruokitut eläimet eivät ole olleet koko niiden käyttöaikana kertaakaan haitallisia ihmisille. Sen sijaan tupakka ja autot ovat ihmisille vaarallisia ja tappavat.

Komissaari piti myös erikoisena tilannetta, että ennen Romanian EU-jäsenyyttä maassa viljeltiin gm-soijaa ja sitä vietiin EU-maihin rehuksi. Kun Romania liittyi unioniin, gm-viljely täytyi siellä lopettaa, mutta silti EU-maat ostavat gm-soijaa muualta maailmasta.