Suomessa on edelleen noin 5 000 luomutilaa, keskikoko kasvanut 66 hehtaariin

Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan luomutiloja on tänä vuonna noin 5 000, mikä on suurin piirtein saman verran kuin vuosi sitten. Tilakoko on 66 hehtaaria, mikä on nelisen hehtaaria edellisvuotta enemmän. Vuonna 2020 luku oli 61.

Luomussa on kaiken kaikkiaan noin 330 000 hehtaaria, 11 prosenttia peltoalasta. Pinta-ala kasvaa viime vuoteen verrattuna noin 15 000 hehtaarilla.

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan luomutilojen keskikoko on suurin, noin 90 hehtaaria. Pienimmät tilat sijaitsevat Ahvenanmaalla, keskikoko on noin 27 hehtaaria. Manner-Suomen pienimmät luomutilat ovat Etelä-Savossa, mutta sielläkin vain hitusen alle 50 hehtaaria.

Kaiken kaikkiaan luomutilat ovat noin keskimäärin kymmenen hehtaaria tavanomaisia suurempia.

Luomutiloistamme suurin osa sijaitsee Pirkanmaalla, noin 520 tilaa. 500 tilan tietämille kirivät myös Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaa.

Lapissa on arviolta 43 ja Kainuussa 85 luomutilaa. Nämä kaksi maakuntaa ovat ainoat, jotka jäävät molemmat alle sadan tilan lukemaa.

Kun tarkastelunäkökulmaksi otetaan luomutilojen prosenttiosuudet kotimaakunnissaan tiloista, järjestys muuttuu: Luomutiloja on suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla, noin 41 prosenttia. Manner-Suomessa Pohjois-Karjala kirii ykköseksi, siellä viidennes tiloista on luomussa. 15 prosenttiosuuden tuntumasta löytyvät Kainuu, Pirkanmaa ja Uusimaa.

Suomessa on noin 3 770 luomukasvinviljelytilaa. Niistä 900 on sellaisia, joilla on myös kotieläimiä, mutta kotieläimistä ei ole luomusitoumusta.

Varsinaisia luomukotieläintiloja on tänä vuonna Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan 1 226. Tämä on 50 tilaa viime vuotta enemmän.

Luomukotieläintiloja on eniten Pohjois-Pohjanmaalla, 135 kappaletta. Toisena tulee Pirkanmaa, 119 tilaa. Kolmossijan jakavat Pohjois-Karjala, sekä Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa.

Vähiten luomukotieläintuotantoa harjoitetaan Lapissa ja Kainuussa.

Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan valtaosa luomuhyväksytystä alasta on nurmea, lähes 187 000 hehtaaria. Kun tämä pudotetaan pois, viljoista ykkössijalle kipuaa tuttuun tapaan kaura, nyt noin 41 400 hehtaarilla. Lukema on lähes sama kuin viime vuonna.

9 540 hehtaarin hujakoilta löytyy vehnä, jota viljeltiin viime vuonna noin tuhat hehtaaria suuremmalla alalla. Ohra hätyyttelee 8 200 hehtaarin rajaa, mikä on parisen tuhatta kiloa edellisvuotta vähemmän.

Tänä vuonna luomuruista kasvaa noin 5 200 hehtaarilla, runsaan tuhannen hehtaarin verran viime vuotta enemmän.

Luomurypsiä on noin 4 350 hehtaaria, kun ala viime vuonna oli noin 2 600. Luomuherne saavuttaa noin 4 140 hehtaaria, vuotta aikaisemmin alaa kirjattiin lähes 4 900.

Luomuhärkäpapu saavuttaa vajaan 2 900 hehtaarin alan. Vähennystä viime vuoteen tulee tuhannen hehtaarin verran.

Ruismaakuntien ykkönen on Uusimaa, noin 1 040 hehtaaria. Vehnävaltikan ottaa Uudenmaan nenän edestä Varsinais-Suomi, 2 300 hehtaaria. Kauranmaakunnaksi nimetään 5 400 hehtaarin Pohjois-Pohjanmaa kantapäillään 5 120 hehtaarin Pirkanmaa.

Ohrahehtaarien ykkönen on Pohjanmaa, 1 450 hehtaaria. Luomurypsiä viljellään eniten Pohjois-Pohjanmaalla, lähes 500 hehtaaria.

Härkäpapua kasvatetaan eniten luomuna Uudellamaalla, 845 hehtaaria. Luomuherne on suosituinta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, molemmissa ollaan noin 660 hehtaarin tietämillä.

Tämän vuoden seosvilja-alaksi Ruokavirasto ennakoi noin 13 600 hehtaaria.

Lue lisää:

Luomuviljely onnistuu ilman kotieläimiäkin – kasvinvuorotus, viherlannoitus ja muilta tiloilta saatu lanta sekä uudet lajikkeet varmistavat onnistuneen sadon