Honkajokelainen lypsykarjatila korkkaa uuden ilmoitusmenettelyn – kunnassa odotetaan hakemusta jännityksellä

Tähän se tulee, Janne Paloviita esittelee. Ensi vuonna paikalle on tarkoitus nousta Paloviidan uusi pihattonavetta 150 lypsylehmälle ja nuorkarjalle. Kuva: Johannes Tervo

Suomen ensimmäinen ilmoitusmenettelyä hyödyntävä viljelijä on Honkajoella 42 lypsylehmän tilaa isännöivä Janne Paloviita. Hän on paraikaa viimeistelemässä ilmoitushakemusta uutta pihattonavettaa varten ja aikoo jättää hakemuksen kuntaan vielä tämän viikon aikana.

Paloviita aikoo investoida kahden robotin pihattoon 150 lypsylehmälle ja nuorkarjalle.

Paloviidan hakemuksen käsittelee Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä, jonka yksi kuudesta jäsenestä Honkajoki on. Kuntayhtymän ympäristöviranomaisten työpisteessä Kankaanpäässä Suomen ensimmäistä ilmoitushakemusta osataan jo odottaa.

Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski kertoo tulevan käsittelyn hieman jännittävän.

"Muutos on luonnollisesti hieno asia tilan näkökulmasta, mutta kyllä hakemuksen käsittelylle asetettu 120 vuorokauden määräaika tuntuu aika tiukalta."

Määräajalla hän viittaa ilmoitusmenettelyä koskevassa asetuksessa annettuun aikarajaan: kunnan viranomaisen on annettava päätös 120 vuorokauden kuluessa siitä, kun viljelijä – hallintokielellä toiminnanharjoittaja – on jättänyt hakemuksensa kuntaan. Määräajan täytyttyä tämä saa käynnistää investoinnin.

Jyräkosken mukaan on onni, että Paloviidan hakemus tulee vireille nyt eikä kesällä. Silloin lisähaastetta toisivat käsittelyn kannalta keskeisten virkamiesten lomat ja se, ettei hakemuksen käsittelevällä ympäristö- ja terveyslautakunnalla ole kokouksia kesä- ja heinäkuussa.

Paloviidan näkökulmasta 120 vuorokauden määräaika on tosin siltä osin teoreettinen, että uuden pihattonavetan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vasta ensi vuoden puolella, tai aikaisintaan tämän vuoden loppupuolella.

Seuraavien 120 vuorokauden aikana Jyräkosken ja hänen ainoan kollegansa on myös laadittava Suomen ensimmäinen ilmoitusmenettelyn mukainen päätös. Sekin vaatii lukuisia ympäristölupapäätöksiä laatineilta virkamiehiltä uuteen perehtymistä, sillä päätöksen rakenne on erilainen kuin ympäristöluvassa.

"Ympäristölupapäätöstä kirjoittaessa on aina voinut tarvittaessa katsoa mallia aiemmista päätöksistä."

Uutta on kuntien virkamiesten näkökulmasta myös kokoluokan muutos.

"Nyt käsitellään 'himpun paljon' isompia yksiköitä kuin aikaisemmin lupaprosesseissa", Jyräkoski naurahtaa.

Paloviita on päässyt seuraamaan läheltä kotieläintilojen ympäristölupaprosesseja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnan jäsenenä.

Helmikuun alussa voimaan astunut asetus eläinsuojien ilmoitusmenettelystä oli hänen mielestään hyvä uudistus.

"Aluehallintoviraston käsittelyprosessi vie paljon aikaa ja se on myös hakijalle selvästi hintavampi kuin uusi ilmoitusmenettely."

Jo aiemmin eläinsuojien ympäristölupavaatimusta kevennettiin niin, että enintään 150 lypsylehmän tilan ympäristölupa olisi käsitelty kunnassa aluehallintoviraston sijaan. Se ei kuitenkaan todellisuudessa koskenut Paloviidan kaltaisia viljelijöitä, jotka investoivat kahden robotin navettaan.

"Rajan nostossa oltiin kyllä hyvillä jäljillä, mutta pieni ajatusvirhe oli valmistelussa tullut. 150 lehmän raja ei riitä, koska siihen ei mahdu nuorkarja. Käytännössä kahden robotin tilan oli edelleen haettava ympäristölupaa aluehallintovirastosta", Paloviita huomauttaa.

Omaa hakemustaan viimeistelevä Paloviita on tehnyt runsaasti töitä hakemuksen ja sen vaatimien liitteiden kokoamisessa.

"Meille on painotettu sitä, että hakemusta saa sen vireille tulon jälkeen täydentää korkeintaan kerran."

Vaatimus on hänen mielestään kuitenkin ymmärrettävä, jos näin saadaan hakemuksen käsittelyaika puristettua lyhyemmäksi aiempiin ympäristölupahakemuksiin verrattuna.

Lue lisää:

Ilmoituspäätöksen saa nopeammin kuin ympäristöluvan, mutta hakemuksen on oltava huolellisesti laadittu