Selvitys: Suuria päästövähennyksiä saadaan vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kulutusta kolmanneksella

Lihan ja maitotuotteiden kulutuksen väheneminen heijastuisi maidontuotantoon hitaammin kuin lihantuotantoon. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suurimmat päästövähennykset maankäytön sektorilla saataisiin muuttamalla turvemailla olevia peltoja metsiksi tai kosteikoiksi, kertovat Luonnonvarakeskuksen 2035-ilmastotavoitetta varten tekemät laskelmat.

Jotta turvepeltojen pinta-ala vähenisi, suomalaisten ruokavalion täytyisi muuttua. Luken esittämissä laskelmissa merkittäviä vähennyksiä saataisiin vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kulutusta vähintään 30 prosenttia nykyisestä.

Luken tutkijan Heikki Lehtosen mukaan isoihin päästövähennyksiin ei päästä, jos tuotantomäärät pysyvät ennallaan. Vaikka tuottavuus esimerkiksi yhtä lehmää kohden kasvaisikin, se ei tuo riittävästi päästövähennyksiä.

"Kaikki sellainen mitä pyritään keinotekoisesti viemään maatalouden järjestelmiin voi loppujen lopuksi tulla kalliimmaksi", hän sanoo viitaten kasvavaan digitalisaatioon ja viljelytekniikoiden muutokseen.

Luken malleissa pellon tarve vähenisi 20–40 prosenttia nykyisestä, jos lihan ja maitotuotteiden kulutus vähenisi 30–50 prosenttia. Jos kulutus puolittuisi, vähenisivät maankäytön sektorin päästöt 60 prosenttia.

Lihan ja maitotuotteiden kulutuksen puolittuminen vuoteen 2050 mennessä ei kuitenkaan ole Lehtosen mukaan realistista. Jo hitaammalla muutoksella eli vähentämällä kulutusta kolmannes, saataisiin päästöistä 7 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennys, mikä vastaa 49 prosenttia.

Lihan ja maitotuotteiden kysynnän vähentyminen vaikuttaisi eniten lihan tuotantoon. Luken arvioiden mukaan maidon tuotanto laskisi hitaammin.

Haasteena Lehtonen kuitenkin näkee sen, miten ihmiset saataisiin kannustettua luopumaan elinkeinostaan. Tällä hetkellä tukijärjestelmä ei suosi käyttämättömien peltojen muuttamista esimerkiksi kosteikoiksi.

"Muutokset vaatisivat merkittäviä kannustimia. Pitäisi tulla vastaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että rangaistaan, jos ei tee pahaa ilmastolle."

Vapautuvan peltomaan käyttö ja tapahtuuko vähennys turve- vai kivennäismaasta määrittää, kuinka paljon päästöt lopulta vähenevät.

Lehtosen mukaan Suomessa tapahtuvat muutokset vaativat kuitenkin muutoksia myös Euroopassa ja OECD-maissa.