
Brasilia aikoo moninkertaistaa sianlihantuotantonsa –maatalouden turbomaa ruokkii yhä useamman, mutta millä hinnalla?
Brasilian maataloustuotannon kasvu uhkaa sademetsiä ja eläinten hyvinvointia.
Brasilia on napannut USA:lta tittelin maailman suurimpana naudanlihantuottajana. Kuva: Tuulikki ViiloBrasilia on napannut USA:lta tittelin maailman suurimpana naudanlihantuottajana.
Viime vuonna maa rikkoi taas aiemmat ennätyksensä, ja lihan vienti kasvoi 1,64 miljoonaan tonniin.
Brasilian maataloustuotanto kasvaa paljon nopeammin kuin maailmassa keskimäärin.
Suurin nousija on sianliha: sitä Brasiliassa aiotaan tuottaa vuonna 2026 peräti 269 prosenttia nykyistä enemmän, kertoo liha-alan asiantuntija Alexandre Hornemann Tanskan Brasilian-konsulaatista.
Odotukset perustuvat pääasiassa viennin kasvuun. Brasiliassa tähytään erityisesti afrikkalaisen sikaruton runtelemaan Kiinaan.
Soijan matka Kiinaan kestää Brasilian Santosista 45 päivää. Jos rahtilaivasta putoaa, käy huonosti: valtavan aluksen kääntäminenkin kestää tunnin. Kuva: Tuulikki ViiloBrasilialaiset itse syövät mieluiten naudanlihaa. Naudanlihantuotannonkin odotetaan lisääntyvän kolmanneksen.
Maidossa maa on toistaiseksi nettotuoja mutta pyrkii siinäkin omavaraiseksi. Ongelmatonta kasvu ei ole.
”Suuri osa brasilialaisista ei välitä eläinten hyvinvoinnista. Antibiootteja käytetään paljon”, toteaa Castrolanda-meijerin Brasilian yksikön johtaja Thomas Domhoff.
”Maidontuotannossa sonnivasikat yleensä tapetaan. Niille yritetään nyt löytää käyttöä.”
Sianlihantuotannon ongelma on stressiliha, sanoo liha-alan asiantuntija Alexandre Hornemann Tanskan Brasilian-konsulaatista.
Myös soijan osuus kasvaa.
Vuoteen 2026 mennessä Brasilian odotetaan tuottavan 70 prosenttia enemmän soijaa kuin nykyään, arvioi Hornemann. Jo nyt soija on maan merkittävimpiä vientituotteita.
Kasvu voi kuulostaa uhkaavalta metsien kannalta, mutta peltoala ei kasva samassa suhteessa.
Moni viljelijä muuttaa sokeriruoko- ja maissiviljelmiään soijalle. Pääasiassa sokeriruokoa tuottava Nova America Farm aloitti soijan viljelyn viime vuonna. Viime vuonna sitä oli 207 hehtaarilla, mutta tänä vuonna ala aiotaan kaksinkertaistaa.
”Soija on hyvää bisnestä”, sanoo agronomi Fernando H Chiarinelli.
”Sokerin hinta on alhaalla, siksi panostamme soijaan.”
Brasilian soijasta käytännössä kaikki, 99 prosenttia, on geenimuunneltua. Vaikka Euroopassa gm-soijaa kritisoidaan, Brasiliassa sen kasvulle ei näytä olevan loppua.
Sokeriruoko on yleinen viljelykasvi, mutta sokerin hinta on viljelyä ajatellen turhan alhainen. Kuva: Tuulikki ViiloSoijasta valtaosa viedään Kiinaan. Viime vuonna Kiinan osuus viennistä oli tilastopalvelu Statistan mukaan 82 prosenttia.
Pullonkaula on toistaiseksi logistiikka. Sitä Brasiliassa helpottavat rakenteilla oleva uusi rautatie sekä uudet autotiet.
Tiet suojelluille alueille lisäävät painetta maan hyödyntämiseen. Toisaalta viljelijöiden on lain mukaan pakko metsittää osa maistaan. Osuus riippuu siitä, missä asuu. Paranán osavaltiossa maatilan on lain mukaan metsitettävä viidennes tiluksista.
Maatalouden merkitys taloudelle on niin merkittävä, ettei sitä voi Brasiliassa ohittaa.
”Maatalous toi kasvua myös taantuman aikaan. Muuten olisimme olleet kuin Kreikka”, Hornemann sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

