Ilmoituspäätöksen saa nopeammin kuin ympäristöluvan, mutta hakemuksen on oltava huolellisesti laadittu

Honkajokelainen Janne Paloviita viimeisteli perjantaina ilmoitushakemusta kahden robotin lypsykarjapihattoa varten. Kuva: Johannes Tervo

Ympäristöluvan rinnalle helmikuun alusta tuleva ilmoitusmenettely siirtää useimpien eläinsuojien luvituksen aluehallintovirastoista kuntiin ja tiivistää käsittelyajan 120 vuorokauteen.

Samalla se lisää maatalousyrittäjän itsensä vastuuta siitä, että hakemus on alusta alkaen huolellisesti laadittu. Jos hakemuksessa on puutteita, jotka eivät korjaannu yhdellä muutoskerralla, hakemus raukeaa eikä investointia saa aloittaa.

Viranomaiskäsittelylle varattu 120 vuorokauden enimmäisaika on niin ikään ehdoton. Kun aika on kulunut, ilmoitushakemuksen tehneellä on oikeus aloittaa investointi vaikka viranomainen ei olisi ehtinyt ilmoitushakemusta käsitellä.

Toiminnanharjoittajan on kuitenkin noudatettava ilmoituspäätöstä, vaikka sitä ei jostain syystä ehdittäisi antaa määräajassa.

Ilmoitusmenettely lisää siten niin paineita kuin sujuvuutta molemmille osapuolille, sekä toiminnanharjoittajalle että viranomaiselle.

"Oleellista ja historiallista tässä muutoksessa on viranomaiselle asetettu määräaika tehdä asiassa päätös. Tällä on selvä vaikutus investointiaikataulun ennakoitavuuteen", korostaa ympäristöasioihin erikoistunut lakimies Minna Ojanperä MTK:sta.

"Tavoitteena on keventää niin toiminnanharjoittajan kuin viranhaltijan taakkaa. Tämä on meille iso saavutus ympäristöhallinnosta kumpuavan sääntelytaakan järkevöittämiseksi."

Viljelijän näkökulmasta plussaa on ennakoitavuuden parantuminen kahdestakin näkökulmasta.

Paitsi että hakemuksen käsittelyaika on rajattu 120 vuorokauteen, ennalta on tiedossa myös investointia koskevat keskeiset ympäristönsuojeluvaatimukset, esimerkiksi rakennettavan tuotantorakennuksen tai lantalan vähimmäisetäisyys naapureihin, toteaa ympäristöneuvos Markus Tarasti ympäristöministeriöstä.

Vaaditut etäisyydet on määritelty jo etukäteen asetuksen liitteessä. Etäisyyteen vaikuttavat esimerkiksi eläinlaji, eläinmäärä sekä lannankäsittelyjärjestelmä sekä hajuhaittaa vähentävät tekniikat. Ilmoituksen laatimiseen löytyy helpotusta ympäristöministeriön julkaisemista ilmoitusmenettelyn ohjeista.

Asetukseen on kirjattu valmiiksi myös ne tilanteet, joissa asetuksessa määritellyistä vaatimuksista voidaan poiketa.

"Ympäristölupamenettelyssä sijainnin ohjaus tehtiin aina tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Niistä oli ympäristöhallinnon ohje, joka ei kuitenkaan ole päätöksen tekevää viranomaista sitova."

Viranomaisen näkökulmasta positiivista on käsittelyn sujuvoituminen.

"Kun hakemuksen täydentämiskerrat on rajoitettu yhteen, käsiteltäväksi tulevat hakemukset ovat varmasti aiempaa huolellisemmin laadittuja."

Päätöksen tekevää virkamiestä helpottaa myös se, että ilmoitusmenettelyssä päätös on suppeampi ja tiiviimpi sekä rakenteeltaan kevyempi kuin ympäristölupamenettelyssä. Lisäksi osa päätökseen vaadituista tiedoista saadaan suoraan viljelijän tekemästä hakemuksesta yksinkertaisesti liittämällä hakemus osaksi päätöstä.

MTK:n Ojanperä muistuttaa, että siirtyminen ilmoitusmenettelyyn muuttaa vain menettelytapaa.

"Se ei kevennä ympäristönsuojelun tasoa eli eläinsuojia koskevat pääosin samat vaatimukset kuin tähänkin asti."

Ilmoitusmenettelyssä tehtävä viranomaispäätös on ympäristöluvan tavoin valituskelpoinen. Jos päätöksestä valitetaan, investoinnin saa omalla vastuullaan aloittaa.