”Satotasokorjaukset menivät parempaan”
Lannoiteyhtiö Yaran mukaan uuden ympäristökorvauksen kanssa pystytään useimmilla tiloilla elämään.
Yhtiön asiantuntijat arvioivat, että sika- ja siipikarjatilat voivat joutua jäämään ulos järjestelmästä, koska tiukennukset fosforilannoituksessa estävät lietteen levityksen korkean luokan pelloille.
Fosforirajojen tiukentuminen tulee köyhdyttämään viljelymaita. ”Sadossa poistuu enemmän fosforia kuin lannoituksella saadaan antaa”, kehityspäällikkö Anne Kerminen sanoo.
Johtava agronomi Raimo Kauppila kehottaa nyt käyttämään fosforia niin paljon kuin rajat sallivat, sillä myöhemmin peltojen fosforitasoja ei pysty enää korjaamaan takaisin.
Suuri muutos aiempaan on, että typpilannoituksen lähtötason määritys tehdään maan multavuuden eikä enää maalajin perusteella.
Kauppila painottaa, että näytteenotossa vaaditaan nyt tarkkuutta. Liian pinnasta otettu näyte nostaa multavuuden todellisuutta korkeammalle ja estää siten tarpeenmukaisen lannoituksen.
Yaran mukaan hyvää uudessa järjestelmässä ovat muutokset satotasokorjauksiin.
Jatkossa satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Siitä hyötyvät etenkin monipuolisen viljelykierron tilat.
Myös säilörehunurmelle tulee fosforikorjaus satotason mukaan, kertoo kehityspäällikkö Minna Toivakka.
Toivakan mukaan uusienkin rajojen puitteissa on edelleen mahdollista tuplata säilörehun keskisadot.
Perunalle ja sokerijuurikkaalle muutokset ovat vähäisiä, mutta porkkanalla typpilannoitusta täytyy vähentää, kertoo kehityspäällikkö Aleksi Simula. Vihannesten osalta kasvien ryhmittelyä on myös muutettu.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
