MTK-nuoret valmentautuvat vaikuttamaan: jyräämällä ei onnistu
Tärkeintä on saavuttaa sellainen lopputulos, jonka pohjalta voidaan mennä yhdessä eteenpäin.
Stiina Lerkki ja Jaakko Rikkola ovat innostuneita vaikuttajavalmennuksesta ja sen oppien käyttämisestä viljelijöiden ja metsänomistajien etujen valvomiseksi. Kuva: Jaana KankaanpääKouluttaja panee 25 MTK-nuorta miettimään, mikä neuvottelussa on hyvä lopputulos ja miten siihen päästään. Kukaan ei vastaa ”että minun kanta voittaa”. Kouluttaja Soile Rusasen tarvitsee vain lyhyesti todeta, että se olisikin pitkän päälle väärä tavoite.
Tärkeintä on saavuttaa sellainen lopputulos, jonka pohjalta voidaan mennä yhdessä eteenpäin. Että kaikki ymmärtävät, miksi päätetään niin kuin päätetään. Että voidaan keskustella myöhemminkin ilman närää.
Siihen ei päästä jyräämällä, vaan kuuntelemalla, mitä toisellakin on sanottavaa.
Koulutus on osa MTK:n maaseutunuorten vaikuttajavalmennusta. Sen tavoite on antaa valmiuksia edunvalvontaan.
Viime viikolla menossa oli kolmas jakso.
Takana on oman vaikuttajaprofilin miettiminen ja esiintymisvalmennus, edessä vielä Brysselin opintomatka.
Tällainen valmennus on järjestetty kaksi kertaa aiemminkin. Valmennettuja on MTK:n valtuuskunnassa ja liittojen johtokunnissa, koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti iloitsee.
Toisaalta moni valmennettava on jo valmiiksi isoissa kengissä. Nyt mukana ovat MTK:n valtuuskunnan toinen varapuheenjohtaja Matti Heikkilä ja maaseutunuoria MTK:n johtokunnassa edustava Jenna Syrjälä.
Stiina Lerkki Merimaskusta ja Jaakko Rikkola Utajärveltä ovat näkyvästi innostuneita valmennuksesta. Kumpikin on itse ilmoittautunut halukkaaksi, kun liitot ovat valinneet osallistujat.
”Onneksi pääsin”, Rikkola sanoo.
Kumpikin on mukana sillä mielellä, että taitoja käytetään tuottajien hyväksi pitkään, niissä tehtävissä mitä tulee.
Siihenkin pitää varautua, että joku muu, mahdollisesti omalta kurssiltakin, nappaa tehtävän nenän edestä.
”Jos tästä porukasta valitaan, ei se huonolle mene”, Lerkki sanoo. Sekä hän että Rikkola uskovat, että yhteishenkeä löytyy myöhemminkin, joskin esimerkiksi liittojen tavoitteet voivat asettaa vaalissa vastakkain.
Esiintymis- ja neuvottelutaidoista kumpikin uskoo olevan hyötyä missä tahansa.
”Valmiutta keskusteluun on vaikka kasvissyöjän kanssa”, lihaa itse tuottava Rikkola vakuuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
