Oletko saanut kampylobakteerin? Tartuntojen alkuperästä selvisi uutta tietoa

Suomessa kampylobakteerin esiintyvyys on alhainen verrattuna moniin muihin maihin. Kuva: Markku Vuorikari

Kuumetta, ripulia, pahoinvointia ja kovia vatsakipuja.

Kampylobakteerin sairastanut ei tautia heti unohda, sen verran äkäinen vaiva on kyseessä. Osalle sairastuneista voi tartunnan seurauksena kehittyä reaktiivinen niveltulehdus.

Campylobacter jejuni on teollistuneiden maiden ihmisten yleisin bakteeriperäisen suolitulehduksen aiheuttaja.

Eviran mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisten kampylobakteeri-infektioista on peräisin ulkomaanmatkoilta.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Sara Kovanen tutki C. jejuni -kantoja, joita esiintyy kotimaisissa potilastartunnoissa, siipikarjassa ja uimavesissä.

Neljäsosa ihmisten tartunnoista pystyttiin yhdistämään broilereista eristettyihin kantoihin.

Määrä oli oletettua pienempi. Loput tartunnat olivat peräisin tuntemattomista lähteistä, kuten muista kotieläimistä tai ympäristöstä.

Kampylobakteeri tarttuu eläimistä ihmisiin lähinnä ulosteilla saastuneiden elintarvikkeiden tai juomaveden tai ympäristön välityksellä.

Bakteeri voi säilyä luonnonvesissä elossa useita viikkoja. Tartunnan voi saada esimerkiksi juomalla pastöroimatonta maitoa tai syömällä raakaa siipikarjalihaa.

Suomessa rekisteröidään vuosittain noin 4 500 kampylobakteerin aiheuttamaa tautitapausta, joista suurin osa esiintyy kesäaikaan.

Siipikarjan on tunnistettu toimivan C. jejuni -bakteerin merkittävänä varastona ja tautilähteenä ihmisten kampylobakterioosissa.

Eviran mukaan Suomessa kampylobakteerin esiintyvyys on huomattavan alhainen verrattuna moniin muihin maihin.