Siemenen kunnostus vähentää punahomeriskiä
Punahomeen torjunta alkaa jo kylvösiemenen kunnostuksesta, Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr muistuttaa.
Punahometta aiheuttavat Fusarium-sienet säilyvät talven yli kasvinjätteissä maassa, mutta myös kylvösiemenessä.
Jos kylvöihin käytetään tilan omaa siementä, erien huolellinen kunnostaminen, itävyystestaus ja peittaus ovat tärkeitä, Vyr korostaa.
Kevyet ja pienet jyvät eivät ole elinvoimaisia. Ne ovat usein myös pahiten taudinaiheuttajien saastuttamia, joten ne on syytä lajitella pois.
Peittaus varmistaa siemenen terveyden ja turvaa oraiden alkuunlähdön. Kaikki markkinoilla olevat viljan peittausaineet tehoavat punahomeisiin.
Jos oman viljasadon laatu arveluttaa, kylvöille on turvallisinta hankkia uusi, sertifioitu ja peitattu siemen, Vyr suosittelee.
Punahometartunnan ja kohonneiden homemyrkkypitoisuuksien riski koskee kaikkia viljalajeja, mutta eniten kauraa. Siksi etenkin kauran viljelyssä tulisi ottaa käyttöön kaikki viljelytekniset toimet, joilla hometoksiiniriskiä voidaan pienentää.
Kun viljaa kylvetään viljan perään samalle lohkolle, olkijätteessä säilyvät punahomeet pääsevät leviämään kasvaviin oraisiin jo varhain kasvukaudella. Hyvä viljelykierto vähentää siksi merkittävästi punahomeriskiä.
Lehtilaikkutautien hallinnassa jo viljalajin vaihto vähentää tautiriskiä, mutta punahomeen hallinnassa se ei riitä – tauti pystyy tartuttamaan kaikkia viljoja.
Viljelysuunnitelma kannattaa Vyrin mukaan tehdä niin, etteivät kasvit valmistu korjuukuntoon yhtä aikaa. Näin sadonkorjuun viivästymisriski vähenee.
Kun viljelyyn otetaan sekä aikaisia että myöhäisempiä lajikkeita, myös kukinnan aikaisten sääolosuhteiden riskiä voidaan jakaa. Jos toisen lajikkeen tähkälle- tai röyhylletulovaiheeseen sattuu punahometartuntaa suosiva kostea ja sateinen sää, toinen lajike voi välttyä sateilta.
Viljan kukintahetken määrittelyssä voi hyödyntää tehoisan lämpötilasumman seurantaa. Esimerkiksi kaura kukkii, kun tehoisaa lämpötilasummaa on kertynyt kylvöstä 400–450 astetta.
Kun kukinta-ajan tartuntariski tiedostetaan, voidaan varautua tarvittaessa tekemään punahomeen kemiallinen torjunta kukintavaiheessa. Toisaalta pystytään ennustamaan sadon lopullista toksiiniriskiä ja voidaan ottaa tilanne huomioon sadon korjuu-, kuivaus- ja lajitteluvaiheessa.
Vyr seuraa kasvukauden aikaista punahomeen riskiä ja tiedottaa asiasta tarpeen mukaan heinä- ja elokuussa.
Kerääjäkasvien käyttö viljan aluskasvina kiinnostaa nyt monia.
Jos aiempaa kokemusta kerääjäkasveista ei ole, kannattaa aloittaa pienellä alalla, Vyr muistuttaa.
Epäonnistuessaan kerääjäkasvit voivat kasvaa pääkasvin yli, vaikeuttaa sadon korjuuta ja heikentää sadon laatua. Jos kerääjäkasvit kasvavat liian rehevästi, ne voivat lisätä myös punahomeen riskiä sadossa.
SATU LEHTONEN
Lisää tietoa osoitteessa www.vyr.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
