Biokaasulaitoksen mädäte leikkaa lannoitekuluja ja parantaa maata

Kasa mädätteen kuivajaetta odotti syyskuussa Kalle Vainion pellon reunalla levitystä syysviljapeltoon. Kuva: Pasi Leino

Somerolainen Kalle Vainio on käyttänyt tilallaan kierrätyslannoitteita jo useana vuonna. Ne säästävät lannoitekuluja ja parantavat maan rakennetta – kaksi kärpästä yhdellä iskulla siis.

Nelikymppinen Vainio kertoo aloittaneensa maatalouskoulun jälkeen käytännön työt alle 18-vuotiaana.

"Ihmettelin aina, miksi kasvu oli huonoa, vaikka peltoon lykättiin lannoitteita valtavat määrät. Vian täytyi olla maan kasvukunnossa. Hiesusavi oli kovaa ja iso osa fosforista oli painunut niin syvälle maahan, että kasvit eivät pystyneet sitä hyödyntämään."

Vainio mietti lannan käyttöä, mutta löysikin toisen ratkaisun: Gasumin biokaasulaitosten mädätteen.

Nyt tilalla käytetään sekä lietemäistä mädätettä, jota varten on rakennettu tuhannen kuution kumiallas, että linkouksen jäljiltä kiinteää mädätettä.

Kiinteää tavaraa käytettiin tämänkin syksyn kylvöille.

"Se voidaan levittää jo ennen syyskylvöä tai hieman myöhemmin oraalle", Vainio kertoo. "Useimmiten muuta lannoitetta ei tarvita."

"Tavara on edullista, eikä sen kuljettamisestakaan juuri rahasteta. Kulut syntyvät etupäässä varastoinnista ja levityksestä."

Vuosia kestänyt mädätteen käyttö on tuottanut tulosta. Maa on muruista ja pieneliöt voivat hyvin.

"Kierrätyslannoitteet ja hyvä maan rakenne toimivat yhteen", Vainio sanoo.

Hän kertoo säästävänsä sievoisesti verrattuna aiempiin lannoitekuluihin. "Olin levittänyt keväällä lietettä peltoon, johon kylvin viljelykasvin. Sen jälkeen kylvin syysviljan samaan peltoon ilman lisälannoitusta. Hyvin toimi."

"Tärkeintä on tietää pellon tarve ja löytää siihen sopiva kierrätyslannoite."

Vainio kehottaa tutkimaan tuoteselosteet tarkkaan, sillä eri laitosten mädätteet ovat ravinnesuhteiltaan hyvin erilaisia.

Vainio kertoo olevansa kokeilija, jolla on katse tulevaisuudessa.

Esimerkiksi traktoriin kiinnitettävä typpisensori sai hänet kiinnostumaan.

Järki Lannoite -hanke toi Yaran N-Sensorin Vainion pelloille. Sitä haluttiin kokeilla nimenomaan mädätteillä tapahtuvan lannoituksen tarkentamiseen.

"Typpisensorilla mitataan pellon biomassaa. Se paljastaa pellosta juuri ne paikat, joihin mahdollista lisälannoitetta tarvitaan", Vaino kertoo.

Tietoa Vainion tilasta:

Kalle Vainion tila sijaitsee Somerolla

Kasvinviljelytila, jossa peltoa noin 200 hehtaaria

Tuotannossa vehnää, ruista, kauraa, rapsia ja ruokahernettä

Urakointipalveluja

Lisätietoa