Esa Selin kyllästyi mansikkamaalla vieraileviin siivekkäisiin: Nyt räkättirastaita ammutaan poikkeusluvilla

Panu Ratilainen on lähtenyt talkoomielellä mukaan räkättirastaiden tuhojen torjuntaan. Päiviä kestäneen ampumisen jälkeen hän on huomannut, miten ovela vastustaja räkättirastas on. 

Lopen Launosen perällä ovat tänä kesänä pumppuhaulikot laulaneet räjähtävää kieltään, kun metsästysseuran aktiivit ovat hätistelleet räkättejä pois mansikkamailta. Suomen Riistakeskus on myöntänyt viljelijöille poikkeuslupia räkättien ampumiseen.

Räkättirastas (Turdus pilaris) on yksi mansikkamaiden pahimpia vitsauksia. Räkätit saattavat pahimmillaan popsia jopa 20 prosenttia mansikkasadosta.

Selinin Marjatilan yrittäjä Esa Selin on lopen kyllästynyt vieraileviin siivekkäisiin. Räkätit aiheuttavat suurimman vahingon juhannuksen aikoihin, sillä mansikan hinta on silloin korkeampi.

Selinin Marjatilalla linnut ovat verottaneet sadosta arviolta 10-20 prosenttia.

”Räksä ei syö koskaan koko mansikkaa, vaan nokkasee sitä vähän ja siirtyy seuraavaan mansikkaan, jonka se uskoo olevan vielä parempi”, Selin selvittää.

Juuri tämä käyttäytyminen tekee räkättien tuhoista suuren. Nokitut mansikat eivät kelpaa enää myyntipöytiin.

Selinin mukaan perinteisistä mansikkamaiden lintukarkottimista ei ole ollut hyötyä. Räkätit tottuvat hetkessä ilmassa vaappuviin tekohaukkoihin ja vastaaviin viritelmiin.

Selinin Marjatilalla on toistaiseksi voimassa oleva poikkeuslupa räkättien ampumiseen. Räkättiongelma helpottuu yleensä mustikoiden kypsyessä, jolloin linnuille on tarjolla metsissä syötävää.

Vielä räkättirastaita suurempi uhka mansikoille on Selinin mukaan ollut valkohäntäpeura. Peurat ovat syksyisin ja talvisin aiheuttaneet mansikkamaille suuret tuhot. Nyt ongelma on ratkaistu sähköaidoilla.

Selinin Marjatilalla on mansikkaa 16 hehtaaria ja 25 hehtaaria hernettä. Herneiden viljelyn uhkana ovat puolestaan naakkaparvet, joille näyttää herne maistuvan. Myös naakkojen ampumiseen on myönnetty poikkeuslupa. Tilakohtainen lupa kattaa sekä naakkojen että räkättirastaiden ampumisen.

Esa Selinin mansikkatilalla on poikkeuslupa räkättirastaiden ampumiseen. Viljelijä arvioi, että rastaat ovat syöneet tänä kesänä 10–20 prosenttia mansikkasadosta. 

Räkättirastaan rauhoitusaika on 10.3.-31.7. Rauhoitusajalle on viljelijöiden mahdollista hakea poikkeuslupaa räkättirastaiden ampumiseen Suomen Riistakeskukselta.

Riistapäällikkö Jyri Rauhala Suomen Riistakeskuksen Etelä-Hämeen toimipisteestä pitää räkättirastaiden aiheuttamaa ongelmaa todellisena ja laajana.

”Koko maassa tehdään lukuisia poikkeuslupapäätöksiä vuosittain. Pelkästään Etelä-Hämeessä poikkeuslupia on voimassa kymmeniä. Poikkeusluvat voivat olla joko määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Lupien hakemisessa on puhdas motiivi. Linnut ovat ihmisten kanssa samalla ruokakupilla.”

Loppilainen Panu Ratilainen on osallistunut talkoomielellä muiden paikallisten metsästäjien kanssa räkättirastaiden hätistelyyn mansikkaviljelmillä.

Mansikkamaalla saa samalla tuntumaa lähestyvää metsästyskautta varten. Hän on pannut merkille, kuinka räkätit ovat ovelia lintuja.

”Kun ammun videnkymmenen metrin päästä, osa räkäteistä jää lehtien suojaan paikoilleen. Mutta useamman päivän ampumisen jälkeen rätkät ottavat opikseen”, Ratilainen selvittää.

Räkättirastaita ammutaan metsään päin, ettei hauleja iskeydy mansikoihin ja muutenkin ammunta suoritetaan niin, ettei siitä koidu ympäristölle turvallisuushaittoja.