Onko metsänomistajien keski-iän kasvu taittunut? – Valtavalle joukolle metsänomistajia postitettava kysely selvittää vastauksen siihen ja moneen muuhun

Heimo Karppinen kertoo, että kysely on tehty samalla kaavalla vuodesta 1990 alkaen. Silloisesta ja vuosien 1999, 2009 ja 2019 tutkimuksista päästään seuraamaan asioiden kehittymistä. Kuva: Päivi Sivonen

Metsänomistajien muuttumista seurataan kymmenen vuoden välein tehtävin laajoin kyselyin. Uusin kysely postitetaan helmikuun puolivälissä satunnaisesti valitulle joukolle perhemetsänomistajia. Ensimmäisiä tutkimustuloksia on luvassa loppuvuodesta.

Uudessa metsänomistajatutkimuksessa teemaksi on nostettu kaupunkilaisuus, vanhempi tutkija Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta kertoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten, kun kysely tehtiin edellisen kerran, valtaosa metsänomistajista oli syntyisin maalta. Kaupunkilaistaustaisten metsänomistajien osuus on kuitenkin kasvussa.

Kyselyllä selvitetään paitsi metsänomistajien taustaa myös sen vaikutuksia heidän käyttäytymiseensä.

"Voisi kuvitella, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kasvaneilla on hyvin erilainen katsanto metsänomistamiseen kuin maalta kotoisin olevilla. Jos on muuten tottunut palveluiden ostamiseen, niitä tulee ehkä helposti ostettua myös metsään. Maalla omatoimisen tekemisen kulttuuri on vahvempi", Karppinen sanoo.

"Taito käyttää digitaalisia palveluita saattaa olla eri ryhmillä erilainen. On myös mahdollista, että kaupunkilaistaustaiset antavat herkemmin metsiensä vain olla."

Toinen asia, josta kyselyllä voi selvitä kiinnostavia tietoja, on metsänomistajien ikäkehitys. Metsänomistajien keski-ikä kasvaa jatkuvasti, ja Karppiselle muutoksen tahti on ollut jopa yllätys.

"Viimeksi keski-ikä asettui kuudenkymmenen vuoden kieppeille. Nyt se on varmaan monta vuotta enemmän. Toisaalta joskus sen on pakko taittua, joten kiinnostavaa nähdä, onko niin jo tapahtunut."

Metsänomistajan iällä on omat vaikutuksensa metsänhoitoon ja puun myyntiin. Tiedetään, että iäkkäät metsänomistajat myyvät puuta nuoria vähemmän.

Kysely lähtee valtavalle joukolle metsänomistajia, yhteensä 15 750 henkilölle. Se on tarpeellista, jotta metsänomistajista saadaan myös alueittaista tietoa.

"Ei voi myöskään olettaa, että kaikki kyselyn saaneet vastaisivat. Tietenkin toivomme, että mahdollisimman moni innostuu vastaamaan."

Vastaajaksi arvotut metsänomistajat saavat postissa 12-sivuiset lomakkeet.

Vastaamisesta pitäisi selviytyä puolessa tunnissa tai kolmessa vartissa.

Miksi kyselyyn sitten kannattaa vastata?

Karppisen mukaan esimerkiksi siksi, että nyt metsänomistajille tarjoutuu mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä asioihin: haluavatko he metsiltään muutakin kuin puuntuotantoa, millaisin menetelmin he aikovat käsitellä metsiään, millaisille digitaalisille palveluille olisi tarvetta.

"Työhyvinvointi on aihe, jota ei ole aikaisemmin kovin hyvin selvitetty metsänomistajan näkökulmasta."

Tuloksista tehdään laajoja yhteenvetoja ja ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Kenenkään yksittäisen metsänomistajan tietoja ei lähde tutkijoilta eteenpäin.

Edellisen metsänomistajakyselyn pohjalta syntyi lopulta noin 30 tieteellistä artikkelia.

"Toivon, että samaan päästään nytkin. Tällä kertaa tuloksia on tarkoitus raportoida pikkuisen eri tavalla kuin viimeksi."