Loukkaantunut tai ärsytetty villisika on vaarallinen – kolaritilanteessa soitettava hätänumeroon

Afrikkalaista sikaruttoa on nyt kaikilla Suomea ympäröivillä villisika-alueilla. Tämä tulee ottaa huomioon myös villisian metsästyksessä. Kuva: Lari Lievonen

Loukkaantunut tai ärsytetty villisika voi kuitenkin olla hyvin vaarallinen, sillä se saattaa hyökätä ihmisen kimppuun. Myös porsaitaan suojeleva emo voi olla vaarallinen kenelle tahansa, jonka se kohtaa.

Karjuilla kulmahampaat kasvavat läpi elämän ja käyristyvät ylöspäin suuntautuviksi torahampaiksi, joilla ne puolustautuvat vihollisiaan vastaan.

"Sillä on sellainen ikävä piirre, että se hyökkää jo kauempaa, ja hyökätessä villisian nopeus voi olla 60–70 kilometriä tunnissa. Se juoksee päin ihmistä ja puskee haaroista ylöspäin päätään nostamalla", kuvailee Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi.

"Villisian terävät torahampaat sijaitsevat ihmisen jaloissa kulkevien suurten verisuonten kohdalla. Esimerkiksi reisivaltimoon osunut viilto voi olla kohtalokas. Tämän takia monet villisikaa metsästävät käyttävät villisian hyökkäykseltä suojaavia housuja."

Villisika on suurempi kuin moni kuvittelee. Suurin Suomessa kaadettu villisikakarju on painanut yli 250 kiloa. Villisika kulkee yleensä laumassa pitkissäkin jonoissa. Suurimmat yksilöt kulkevat tyypillisesti jonon keulilla ja hännillä.

Pentinniemi muistuttaa, että jos villisian kanssa ajaa autolla kolarin, tulee aina soittaa hätänumeroon.

"Ei kannata mennä ulos katsomaan tilannetta, vaan pysyä autossa ja odottaa apujoukkoja paikalle. Jos villisikoja on jostakin syystä tarve hätyytellä, sekin on jätettävä suurriistavirka-avun eli srva:n ja poliisin tehtäväksi."

Villisian päälevinneisyysalue on pitkään ollut Kaakkois-Suomessa itärajan lähettyvillä. Moni sikalauma kulkee jatkuvasti rajavyöhykkeen yli.