Metsäautotiet vaativat kiireesti kunnostamista – teiden peruskorjauksiin on saatavilla rahoitusta

Lanauksen ohella metsäautoteiden varsissa olevat risukot on raivattava, jotta ojat saisi tehdyksi oikeaan kohtaan. Vesakko tulisi murskata vähintään parin vuoden välein.  Kuva: Visa Vilkuna

Suomen metsäautoteistä valtaosa metsäautoteistä on yksityismailla ja tiestön rakentamista on tuettu valtion varoin. Metsäteollisuus käyttää metsäautoteitä melko vähän, mutta metsätiet palvelevat mainiosti metsästystä, marjastusta ja sienestystä. Noin 85 prosenttia metsäteiden käytöstä on virkistyskäytön ja matkailun liikennettä. Myös metsäpalojen sammutuksessa kunnossa oleva ja tiheä metsäautotieverkosto on tärkeässä osassa.

Metsäautoteiden kunnostus ja hoito pitää tehdä pitkäjänteisesti. Metsäautoteiden kunnostukseen on saatavilla rahoitusta ainakin ELY-keskukselta ja Metsäkeskukselta. Metsäautoteiden peruskorjauksia suunnittelevien kannattaa tiedustella asiaa ja rahoitusta useammalta taholta, jotta valtion tienpitoon varaamat eurot osuisivat taatusti oikeaan osoitteeseen ja itse työn tekeminen sujuisi yllätyksittä. Näin toimien saavutetaan kestävä tie vuosikymmeniksi eteenpäin.

Pyhä-Kala MHY:n metsäesimies Jari Järvenpään mukaan ELY:n ja Metsäkeskuksen tuet metsäautoteiden kunnostamiseen poikkeavat hieman toisistaan. ELY:n kautta on mahdollista saada tukea jopa 70 prosenttia kustannuksista, kun Metsäkeskuksen tuki on rajattu puoleen kustannuksista. ELY:n kanssa asioitaessa tukea on mahdollista anoa myös muista lähteistä, kuten vaikkapa kunnilta.

Järvenpään mukaan ero tukien välillä koskee tien perusparannuksessa käytettävää materiaalia. ELY-keskuksen rahoittamissa hankkeissa tien pintakerros voidaan tehdä 0-16 millimetrin murskeella, kun taas Metsäkeskus vaatii 32 millimetrin mursketta pinnalle. Hienojakoisempi murske tiivistyy tiellä paremmin ja sitä on huomattavasti helpompi levittää kuin karkeaa materiaalia. Teräväreunainen 32 millimetrin murske aiheuttaa myös enemmän ongelmia ajoneuvojen renkaille.

Metsähoitotien ylläpitämiseksi on vähintään kerran kesässä tehtävä kunnollinen lanaus. Lanaus estää varsin tehokkaasti kasvien kasvamisen keskelle tietä. Kun tien keskellä kasvaa heinää, tien runkoon tulee juurimassasta eloperistä ainesta, joka sitoo vettä itseensä. Tämän vaikutuksesta tien keskikohta on sen jälkeen alttiina routimiselle ja hitaasti etenevälle tierungon halkeamiselle.

Myös lanaukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Monesti näkee metsäautotien lanatun sileäksi siten, että pinnasta nousevat kivet ovat näteissä riveissä tien molemmin puolin. Tämä johtaa nopeasti siihen, että tiestä tulee kaukalo, jossa vesi seisoo sateiden jälkeen.

Myös teiden varsissa olevat risukot ja järeämpi puusto on raivattava pois, jotta ojat saisi tehdyksi oikeaan kohtaan. Lanauksen ohella ylläpitoon kuuluu vesakon murskaaminen vähintään parin vuoden välein. Rankametsäksi teiden varsia ei saa päästää.

Lue Koneviestin nettisivuilta, miten metsäautoteitä huolletaan Haapajärven tiehoitokunnissa!

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat jutut:

Tuhkan käyttö metsätierakennuksessa – tuhka tukevoittaa tietä

Ny-Tekin lisävarusteltu tasauslana kokeilussa metsätien hoidossa — laite soveltuu myös kevättalven polanteen poistoon

Omavalmisteisella alusterällä metsäperävaunun irrotuskerrat minimiin – laitteella onnistuvat myös metsäteiden auraukset