Suomen suurin vieraspetohanke käynnissä – "Petopyytäjiä muistettiin pitkään vain kiitospuheissa, tämä hanke on ensimmäinen konkreettinen teko edistää pyyntiä ja luonnonhoitotyötä"

Aktiiviselle ja aloittelevalle minkinpyytäjälle suosittelen hyvin suojattua noin 70 mm kulkuaukolla varustettua hyvin suojattua heti tappavaa rautaa. Mökkiläisen kannattaa hankkia kaupallinen jo valmiiksi suojakoteloon rakennettu rauta. Aktiivipyytäjä taas säästää merkittävästi kustannuksissa jos hän rakentaa suojakotelon itse. Samalla siitä saa muokattua kuhunkin pyyntipaikkaan sopivan. Kuva: Johannes Wiehn

Kuva: Johannes Wiehn

Pienpetopyynnin järjestäytyneisyydessä poljettiin pitkään paikallaan. Nyt otetaan harppauksia eteenpäin ja pyyntiä tehostetaan suunnitelmallisesti, iloitsee Helmi-vieraspetohankkeen riistasuunnittelija Tomi Nevalainen Kaakkois-Suomesta.

Hankkeen projektipäällikkö Kari Karhula Suomen riistakeskuksesta vahvistaa, että meneillään on suurin koskaan järjestetty vieraspetohanke. "Helmi on hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä. Tällaiselle on tarvetta."

Tavoitteena on poistaa haitallisia vieraslajeja minkkejä ja supikoiria Suomen arvokkaimmilla vesilintukohteilla vesilintujen suojelemiseksi.

Pyyntiä rakennetaan tehokkaiden pyyntimuotojen varaan, erityisesti pintapyyntiin koirilla.

Esimerkiksi Salminlahden kohteella Haminan ja Kotkan rajalla pyritään valtaosa supikoirista poistamaan pintapyynnillä. Pyyntiä täydennetään loukuilla paikoissa, missä aktiivinen pintapyynti ei onnistu, Karhula selostaa.

Salminlahden alue on noin 6 000 hehtaarin laajuinen. Pyynti käynnistetään tänä syksynä. Pintapyynnin lisäksi maastoon viedään 10 kanuloukkua, jotka pyytävät supikoiria elävänä. Minkkejä varten asetetaan loukkuja heti tappavilla raudoilla 20–30. Loukkujen määrää lisätään tarpeen mukaan.

"Tehopyynnistä puhutaan vasta, kun saadaan käsitys alueen pienpetokannan koosta. Sitten tiedetään, kuinka paljon pyyntipainetta pitää olla, että petojen määrä saadaan laskuun."

Nevalainen on innoissaan. "Pienpetopyytäjiä muistettiin pitkään vain kiitospuheissa, tämä hanke on ensimmäinen konkreettinen teko, joka edistää pyyntiä ja luonnonhoitotyötä. Hankerahoituksen ansiosta pyyntiin on mahdollista hankkia esimerkiksi riittävästi kalustoa."

Uuden teknologian hyödyntäminen on tärkeää pienpetopoistojen onnistumisen takaamiseksi. Esimerkiksi supikoiran pintapyynti lähtee liikkeelle haaskalta, minne on asetettu lähettävä riistakamera. Kun metsästäjän kännykkään kilahtaa tieto saapuneesta sähköpostiviestistä supikoiran kuvalla, silloin lähdetään liikkeelle.

Elektroniset loukkuvahdit taas lähettävät tiedon lauenneista loukuista.

"Tärkeintä kaikissa pyyntimuodoissa on oppia tuntemaan kohdelajin tapoja. Kaikki pyyntimuodot vaativat tilanteen, maaston ja eläimen käytöksen tuntemista, jotta toiminta voi olla tehokasta", toteaa Karhula.

Nevalaisen tavoitteena on kehittää pienpetojen pyyntikulttuuria nykyistä suunnitelmallisemmaksi. Jahdiksi, missä metsästäjät tekevät yhteistyötä. "Olen odottanut tällaista hanketta oikeastaan 35 vuotta. Niin kauan kuin olen ollut itse aktiivinen ja kurssittanut uusia pyytäjiä."

Karhula kertoo, että suunnittelijat ovat löytäneet hankkeen pyyntikohteiden läheisyydestä hyvin innokkaita metsästäjiä. "Uskon, että mukaan saadaan innostettua myös uutta porukkaa. Aloittelevalle petopyytäjälle motivaationa toimii sekä onnistumisen tunteet että saalis."

On toki mahdollista, että vähenevä saaliseläinten määrä voi myös vähentää motivaatiota. "Mutta enpä usko, että kukaan voi olla tuntematta pientä ylpeyttä omasta toiminnasta, kun alueen sorsakantojen huomataan hiljalleen elpyvän vieraspetokantojen laskun myötä."