Tyyni sää on lisännyt sinilevän pintakukintoja – näistä syistä rannoille voi kertyä erivärisiä ja pahan hajuisia lauttoja

Hajotessaan sinileväesiintymät voivat muuttua sinertäviksi tai turkooseiksi. Kuva: Laura Härkönen

Tuulien tyyntyminen on mahdollistanut sinilevien pintakukintojen muodostumisen ja lisääntymisen järvillä ja rannikolla. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan sinileväkukintoja on havaittu lähes koko maassa Pohjois-Pohjanmaata myöten.

Kukintojen lisääntymisestä huolimatta sinilevätilanne on ajankohdalle tyypillinen.

Lisäksi epävakainen, sateinen ja tuulinen sää on saattanut tuoda valuma-alueelta ja pohjasedimentistä lisää ravinteita sinilevien käyttöön.

Sinileväseurannan valtakunnallisilla havaintopaikoilla erittäin runsaasti sinilevää on havaittu kahdella ja runsaasti sinilevää 14 havaintopaikalla. Hieman sinilevää esiintyy 33 sisävesien havaintopaikalla.

Kansalaishavaintoja levästä on tehty 20, joista 12 on voitu todeta sinileväksi.

Eteläisellä Selkämerellä ja Ahvenanmerellä on havaittu veteen sekoittunutta sinilevää. Suomenlahden itäosissa on havaittu sinilevää veteen sekoittuneena sekä veden pinnassa.

Runsas pilvisyys on estänyt satelliittihavaintojen tekemisen Gotlannin pääaltaalta ja Suomenlahden länsiosista.

Sinilevälauttojen kuollessa loppukesästä rannoilla saattaa näkyä sinistä tai turkoosia hajoavaa sinilevää. Veden pintakalvolla voi lisäksi esiintyä punertavaa tai ruosteenpunaista väritystä, joka on kuusen suopursuruosteen itiöiden aiheuttamaa.

Lauttojen hajoamisesta voi myös aiheutua Syken mukaan epämiellyttävää hajua.