Vaikka ampuminen jännitti, saattaa Kyllönen mennä ampumaradalle toisenkin kerran. Kuva: Kimmo Haimi
Video: Merja Kyllönen on ampunut haulikolla viimeksi 30 vuotta sitten – katso miten ammunta sujui
Maaseudun Tulevaisuus järjesti syyskuun lopussa puolueidenvälisen haulikkokisan. Ennen leikkimielisen kilpailua seuraamme, miltä näytti kun osallistujat saivat valmennusta haulikkoammuntaan.Hyvinkää
Oikean tähtäinkuvan ymmärtäminen on tärkeä osa haulikkoammuntaa. Kuva: Kimmo HaimiMaaseudun Tulevaisuus järjesti syyskuun lopussa puolueidenvälisen haulikkokisan. Kilpailuun saatiin mukaan neljän puolueen edustajat. Vihreitä kilpailussa edusti kansanedustaja Hanna Holopainen, keskustaa Antti Kaikkonen ja perussuomalaisia Jenna Simula. Vasemmistoliiton kilpailijaksi ilmoittautui kansanedustaja Merja Kyllönen.
Videolla seurataan Merja Kyllösen valmistautumista kisaan. Ensi viikolla seurataan Jenna Simulan harjoittelua.
Merja Kyllönen kertoi ennen kisaa, että kisa jännittää häntä hirveästi.
”Olen ampunut viimeksi 30 vuotta sitten isän haulikolla”, Kyllönen tunnustaa.
Vaikka hän on Kainuusta kotoisin, ei ampuminen ole Kyllöselle henkilökohtaisesti tuttua hommaa. Hän kuitenkin suhtautuu verenperintönä myönteisesti metsästysharrastukseen ja ampumiseen.
”Hirvijahdeissa olen ollut ajonaisena, mutta mitään hirveää poltetta siitä ei syntynyt. Kaverit harrastavat paljonkin metsästystä. Mutta kuka tietää, ehkä tämän jälkeen Mertsikin voidaan nähdä Suomussalmen ampumaradalla ampumassa”, Kyllönen naurahtaa.
Kyllönen pitää ampumaratojen merkitystä tärkeänä sekä riistanhoidon että maanpuolustuksen kannalta.
”Meidän pitäisi pystyä ylläpitämään ampumaratoja ja mielellään tekemään uusiakin, jotta harrastajat pystyisivät harrastamaan asianmukaisissa olosuhteissa.”
”Riistanhoidollisesti on tärkeää pitää hirvikannat kurissa, mutta sitten on maanpuolustuksellinen elementti. Me olemme nykyisin Naton jäseniä ja ihmisten pitäisi pystyä puolustamaan itseään ja kotimaataan."
”Ympäristölupien rajoitukset ovat vaativat. Kriteerit ovat niin kovia, että ne aiheuttavat ongelmia uusien ratojen rakentamiselle ja ratojen ylläpidolle. Ampumaradoista myös valitetaan herkästi, jos lähellä on asutusta. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea asenteista ja suhtautumisesta.”
Ennen kilpailulaukauksia jokainen osallistuja sai henkilökohtaista opastusta ja valmennusta kouluttaja Johanna Huotarilta. Oululaisella Huotarilla on pitkä kokemus eritasoisten ampujien valmentamisesta.
Tässä testataan, kumpi silmä ampujalla on hallitseva. Kuva: Kimmo HaimiMerja Kyllösen kanssa Huotari keskittyi oikean ampuma-asennon etsimiseen ja tähtäinkuvan ymmärtämiseen.
”Asennon tulee olla riittävän tasapainoinen, jotta ampuja ei horjahda eikä rekyyli eli aseen potku tunnu niin pahalta. Näin ampuja pystyy kehonsa rentoudella säätelemään tasapainoa”, Huotari selittää.
”Tähtäinkuvalla taas tarkoitetaan sitä kuvaa, joka pitäisi nähdä, jotta laukaus osuu kiekkoon. Jos aseen kiskoa ei näy lainkaan, ammutaan kohteen ali, jos kisko näkyy liikaa, ammutaan yli.”
”Opettajana Johanna on rauhallinen ja hän tulee rohkeasti iholle kuvaamaan sen, mitä tekee oikein tai mitä väärin. Se antaa itselle varmuutta. Oman kokemuksen pohjalta voin sanoa, että ammuntaa kannattaa käydä kokeilemassa”, Kyllönen toteaa.
Kaikki saivat selkeät turvallisuusohjeet ennen haulikoihin koskemista. Kuva: Kimmo HaimiMaaseudun Tulevaisuuden haulikkokisa ratkeaa perjantaina 3. marraskuuta julkaistavassa kisavideossa. Siitä selviää, oppiko Merja Kyllönen oikean tähtäinkuvan ja ampuma-asennon ja millaisin tuloksin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
