Suojelualuiden lisäämisen vaikutukset riippuvat toteutustavasta – hakkuukertymän alenema voi vastata yhden suuren sellutehtaan vuotuista puunkäyttöä

Lehdot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita. Kuva: Maija Partanen

EU:n biodiversiteettistrategian vaikutukset arvonlisäykseen ja työllisyyteen riippuvat tiukan lisäsuojelun toteutustavoista, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta.

Luke tarkasteli tutkimuksessa kahta suojeluskenaariota: Kansallinen metsästrategia 2035:n taustaselvityksen mukaista lisäsuojelua sekä Luontopaneelin ehdotusta lisäsuojelusta. Kansalliseen metsästrategiaan perustuvan ensimmäisen skenaarion lisäsuojelun pinta-ala on pienempi kuin toisen, Luontopaneelin ehdotukseen perustuvan skenaarion.

Toisen skenaarion toteutuessa Suomen metsämaasta 16 prosenttia olisi puuntuotannon ulkopuolella ja lisäsuojelu kohdistuisi enemmän vanhoihin metsiin, puuntuotannollisesti kannattavampiin metsiin sekä Etelä-Suomeen. Ensimmäisessä skenaariossa puuntuotannon ulkopuolelle jäävän metsämaan osuus olisi 11 prosenttia.

Toisen skenaarion taloudelliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset olisivat merkittävät. Metsäsektorin tuottama arvonlisäys kerrannaisvaikutuksineen olisi vuosittain 540–1 150 miljoonaa euroa vähemmän kuin ilman lisäsuojelua. Työvoiman tarve vähenisi 4 400–9 400 työllisellä.

Ensimmäisen skenaarion vaikutukset olisivat maltillisemmat. Vuotuinen arvonlisäys pienenisi noin 200 miljoonaa euroa ja työvoiman tarve vähenisi 1 600–1 700 työllisellä.

Myös vaikutukset hakkuumahdollisuuksiin eroavat toisistaan. Ensimmäisessä skenaariossa runkopuun suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio pienenisi 1,2–1,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa verrattuna tilanteeseen ilman lisäsuojelua.

Toisessa skeaanriossa suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio pienenisi 7–11 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tukkipuun hakkuukertymäarvio pienenisi suhteellisesti enemmän kuin kuitupuun hakkuukertymäarvio. Kuitupuun hakkuut ovat jo nyt lähellä suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion hakkuumäärää.

Toisen skenaarion hakkuukertymän alenema vastaa yhden suuren sellutehtaan vuotuista puunkäyttöä.

Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio ei kerro teollisuuden tarvitsemaa puumäärää ja hakkuiden tasoa. Siksi Luke vertasi lisäsuojelun seurauksena pienentyneitä hakkuumahdollisuuksia arvioon metsäteollisuuden ja energiantuotannon tulevista tuotantomääristä ja puuntarpeesta.

Luken tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä kertoi torstaina Metsäpäivillä, että toinen skenaario aiheuttaisi ongelmia puun saatavuudessa. Puuntuonnin loppuminen Venäjältä on kiristänyt tilannetta.

Lisäksi toisen skenaarion toteutuminen voisi rajoittaa sahateollisuuden puun saantia tai ainakin lisästä hankintakustannuksia. Hakkuumahdollisuudet ja teollisuuslaitokset eivät välttämättä sijaitse samoilla alueilla.

Luken tutkimus ei huomioinut metsäsektoriin kohdistuvaa muuta uutta sääntelyä, lisäsuojelun joillekin elinkeinoille mahdollisesti tuottamia hyötyjä tai suojelematta jättämisen pitkäaikaisia talousvaikutuksia.

Luken mukaan liian vähäisellä suojelulla ja ekosysteemien heikentymisellä voi olla arvaamattomia vaikutuksia ekosysteemeihin, talouteen ja yhteiskuntaan. Kniivilä totesi Metsäpäivillä, että kaikkia metsiä koskevia toiveita ei voi sovittaa yhteen, vaan valintoja pitää tehdä. Myös suojeluhehtaarien määrällä ja sijainnilla on merkitystä.

Tutkimuksen skenaariohin liittyy epävarmuuksia, mutta ne konkretisoivat lisäsuojelun mahdollisia vaikutuksia.