Luke: Myyräkannan huippu odotettavissa läntisessä Suomessa

Edellisen huippunsa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat saavuttivat syksyllä 2021 Kuva: Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtavan tutkijan Otso Huitun mukaan läntisen Suomen myyräkantojen odotetaan saavuttavan huippuvaiheensa tulevana syksynä. Myyräkantojen säännöllinen monivuotinen kannanvaihtelu on jatkunut selvänä etenkin läntisessä Suomessa.

Edellisen huippunsa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat saavuttivat syksyllä 2021. Sitä seurasi kantojen romahtaminen vuonna 2022, ja kasvu jälleen kesän 2023 aikana.

Myyrien monivuotiset kannanvaihtelut eli syklit ovat Luken mukaan pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle ominainen ilmiö. Yksi sykli on noin kolmen-neljän vuoden mittainen, ja pitää sisällään nousu-, huippu-, romahdus- ja pohjavaiheet.

Luken mukaan tällä hetkellä voimakkaat ja säännölliset jyrsijäsyklit vallitsevat Suomessa vain maan läntisimmässä osassa, Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa kannanvaihteluiden arvioidaan olleen viimeisen 10 vuoden ajan epäsäännöllisempiä ja vaimeampia.

Kakkois-Suomessa ja osissa Etelä-Suomen aluetta myyriä havaittiin kevään pyynneissä kohtalaisesti. Luken arvion mukaan osassa aluetta myyrähuippua voitaisiin odottaa syksylle 2025. Kainuussa, Oulun seudulla, Lounais-Suomessa ja Ylä-Lapissa myyräkannat ovat romahdusvaiheessa, jonka arvioidaan kestävän ainakin kesään 2025 asti.

Metsä-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa osissa myyrät runsastuivat Luken arvion mukaan selvästi kesän 2023 aikana. Kannankehitys voi ennakoida nousuvaihetta ja huippua vuodelle 2024.

Myyrien kannansuuruus on Luken mukaan suoraan yhteydessä myyrien aiheuttamien taimituhojen esiintymiseen. Jyrsijöistä pahin taimituhojen aiheuttaja on peltomyyrä. Myös metsämyyrät aiheuttavat taimituhoja, mutta yleensä vain havupuille ja niiden latvaosille.

Myyrien runsaus voi vaikuttaa myös suoraan ihmisiin. Metsämyyrät levittävät eritteissään myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta, jolle ihminen voi altistua hengitysteitse esimerkiksi puuliiterissä.