Kuistin perhe hurahti täysillä metsänhoitoon
SEINÄJOKI
Kuistin perhe ei käy kylässä vaan metsässä. Jos heidät haluaa viikonloppuna tavata, kannattaa mennä Ylistaron metsiin.
”Metsässä on vaan niin mahrottoman mukavaa”, perheen äiti Tiina Kuisti julistaa silmät palaen.
Moottorisaha ei ole outo kapistus lukioikäisen tyttären Jaanankaan kädessä. Ensimmäinen puu kaatui jo 13-vuotiaana.
Isoveli Jaska on vanha tekijä metsänhoidossa, mutta omimmillaan puunajossa.
Kuistit aloittivat metsäharrastuksen pystymetsästä. Talo- ja metsäkaupat tehtiin vuonna 1997 ja perhe muutti Lapualta Ylistaroon.
”Tämä on minun kotitaloni. Nämä ovat minun lapsuuteni pellot ja metsät. Hemmetin hianua asua metsän laidalla”, Kuisti hehkuttaa.
Kuistit ovat käyneet metsäkorkeakoulunsa omilla palstoillaan. Kaikki opeteltiin kantapään kautta.
Pariskunta kiittelee erityisesti metsäalan toimihenkilöiden kärsivällisyyttä tietojen ja kokemusten jakamisessa.
”Jos joku asia tuumoottaa, voi aina soittaa. Metsäkeskuksen työntekijöillä ei ole koskaan huonoa päivää ja palveluhenki on uskomaton. Jos kaikki tekisivät työnsä yhtä innostuneesti, valtakunnassa olisi kaikki hyvin.”
Kroppakin tykkää metsästä. Metsänomistajana Lasse Kuisti on hyvästellyt metalli- ja kirvesmiehentöistä hankitut selkäkivutkin.
Tiina Kuisti lähti mukaan Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen järjestämään naismetsänomistajakoulutukseen viime huhtikuussa.
Peruskurssin lisäksi hän on suorittanut syventäviä muun muassa metsäverotuksesta, taimikon hoidosta sekä moottorisahan ja raivurin huolto- ja käyttökurssin.
”Vähä on hianua, kun puu kaatuu. Se jymähdys. Siinä on jotain alkukantaista.”
Tiina Kuistista ei tunnu pahalta, kun omaa metsää kaatuu.
”Ei yhtään kauhiaa. Metsästä kuuluu näkyä valo. Ottaa päähän, jos ilta-aurinko ei löydä metsästä tilaa. Ja uudistuakin pitää.”
Verokurssin anti oli Tiina Kuistista niin mielenkiintoista, että sen jälkeen oma metsäveroilmoitus syntyi sukkelaan paljon ennen viimeistä jättöpäivää.
”Kaikki mitä metsässä tekee, kannattaa laittaa ylös samaan tyyliin kuin päiväkirjassa. Sieltä ne on helppo sitten kerätä veroilmoitukseen.”
Tiina Kuisti toivoisi kurssitukseen liittyvän myös käynnit omilla metsäpalstoilla. Myös kurssilaisten omien kokemusten puintipäivä olisi oppimisen kannalta hyvä toteuttaa.
Kuisti on kokenut puukaupankin naisten näkövinkkelistä.
”Puunostaja puhui vain mieheni kautta. Tuohon pitäisi kyllä saada muutosta”, hän toteaa.
Lasse Kuisti pitää naisten metsäkoulutusta hyvänä asiana. Kurssien jälkeisestä elämästä hän heittää pallon isännille.
”Rohkaiskaa ja viekää metsään.”
”Nainen on mukavampikin, kun on saanu oikein raataa. Metsässä nimittäin tulee tavallista parempi mieli, joka kantaa kotiin ja vielä pitkälle senkin jälkeen. Kaikki passaa!”
Naismetsänomistajakoulutusta rahoittaa EU:n maaseutuhankerahasto ja järjestää Metsäkeskus.
Koulutukseen kuuluu parin päivän peruskoulutus, jonka jälkeen voi valita määrittelemättömän määrän syventäviä kursseja, joita on laidasta laitaan metsäverotuksesta metsän monimuotoisuuteen, vakuutuksista metsänhoitoon ja tukirahoituksesta sukupolvenvaihdokseen.
”Tieto on valtaa ja tietäminen on mukavaa. Voisin osallistua jokaiseen, mutta sitten en ehtisi siihen pääasiaan eli metsän hoitoon”, Tiina Kuisti sanoo.
”Ja se on niin valtavan hianua harrastaa metsää. Parempaa harrastusta en keksi!”
MINNA HIIRONEN
Vähä on
hianua, kun puu kaatuu. Se
jymähdys. Siinä
on jotain alkukantaista.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
