Sahat ratkovat laivausongelmia Kiinaan: perinteiset bulkkilaivat vaihtoehtona konteille

Kuusisahatavaran hinnat ovat kehittyneet mäntysahatavaraa paremmin. Trukinkuljettaja Kai Ylimäkipää ja myyntipäällikkö Marko Lindstedt pitivät pikapalaveria JPJ-Woodin sahalla viime viikolla Juupajoella. Kuva: Rami Marjamäki

Sahatavaran vientimäärä Suomesta nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, yhdeksään miljoonaan kuutiometriin. Viennin kasvu jatkuu tänä ja ensi vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus (PTT) viimeisimmässä ennusteessaan.

PTT odottaa sahatavaran vientihinnan laskun taittuvan, mikä yhdessä käyntiasteiden nousun kanssa tukee sahayritysten kannattavuutta.

Pohjois-Pirkanmaalla Juupajoella toimivan JPJ-Woodin toimitusjohtaja Markus Luodelahti sanoo, että kuusisahatavaran veto on ollut hyvä ja muutamilla markkinoilla myös männyn kohdalla tuikkii valoa.

”Männyn tulevaa hintakehitystä on kuitenkin hyvin hankala ennustaa.”

Suomalaisen mäntysahatavarakaupan tärkeitä maita ovat Egypti, Algeria ja Britannia, joihin menee noin puolet mäntysahatavaran viennistä.

Algeriassa valtio pohtii toimia, jotka saattavat hankaloittaa sahatavaran tuontia maahan, Egyptissä epävakaa poliittinen tilanne aiheuttaa edelleen epävarmuutta ja Britanniassa Brexit sekä tulossa olevat vaalit voivat vaikuttaa epäedullisesti punnan arvoon, Luodelahti luettelee mäntymarkkinoiden kysymysmerkkejä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on ilmoittanut keskimäärin parinkymmenen prosentin ennakkotullista kanadalaiselle sahatavaralle toukokuun alusta lukien. Sen vaikutusta maailmanmarkkinoille on vielä vaikea arvioida.

Suomalaiset sahat kilpailevat kanadalaisten kanssa lähinnä Kiinassa ja Japanissa.

Kuusisahatavaralle on saatu Luodelahden mukaan pieniä hinnan korotuksia, mutta sahalle niistä ei ole jäänyt paljon mitään käteen.

”Saadut korotukset ovat huvenneet pääosin kohonneisiin rahtikustannuksiin.”

Sahoja ovat kiusanneet jo jonkin aikaa kallistuneet konttirahdit ja entisestään vaikeutunut konttien saatavuus.

Rahtiongelmat koskettavat erityisesti kauppaa Kiinaan, minne kaikki sahatavara menee konteissa.

Konttirahdin hinta on noussut noin 20 eurosta 30 euroon sahatavarakuutiota kohti.

Nyt suomalaiset sahat pohtivat laivauksia perinteisillä bulkkilaivoilla konttikuljetusten sijasta.

Luodelahti huomauttaa, että perinteiset bulkkilaivatoimitukset sopivat isoille yrityksille, mutta pienen sahan on hankala kerätä monen tuhannen kuutiometrin toimituksia yhteen laivaan. Konttitoimituksissa pienen sahan pääoma kiertää nopeammin, kun myyntiä voi laskuttaa pienemmissä erissä.

Rahtien ohella sahojen kannattavuutta nakertaa purun ja kuoren huono menekki.

Tukista syntyy sahattaessa noin 10 prosenttia kuorta, 15–20 prosenttia purua ja 20–25 prosenttia sellutehtaille myytävää haketta. Loppu on sahatavaraa.

Sahojen purua ja kuorta käyttävät lähinnä lämpö- ja sähkövoimalaitokset. Puunpoltto energiantuotannossa on kuitenkin kasvanut ennustettua vähemmän.

Itsenäiset sahat ovat arvostelleet voimakkaasti tukijärjestelmää, joka suosii metsähaketta ja syrjii sahojen purua ja kuorta.

”Purun hinta on laskenut jatkuvasti ja sitä joudutaan kuljettamaan huomattavasti kauemmaksi kuin aiemmin”, Luodelahti harmittelee.

”Jos purun hinnan lasku olisi siirretty kannolle, tukin hintaa olisi pitänyt laskea 2–3 euroa tai jos sitä yrittäisi kompensoida lopputuotteen hintana, sahatavarakuutiosta pitäisi saada 5 euroa enemmän.”

Puukauppa on Luodelahden mukaan käynyt tasaisesti, vaikkakin jonkin verran ehkä odotellaan, mitä Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen merkitsee.

”Joillain alueilla näyttäisi olevan hiukan odottava tunnelma.”

PTT varoitteli ennusteessaan kuusitukkimarkkinoiden ylikuumentumisesta, joka voi johtaa tukin hinnan nousuun ja sahojen kannattavuuden laskuun.

”Jos tukin hinta nousee paljon verrattuna sahatavaran hintaan ja sivutuotteiden hinnat polkevat paikallaan tai jopa laskevat niin kuin viime vuonna, niin se voi aiheuttaa sahakenttään muutoksia, jotka eivät olisi hyväksi metsänomistajallekaan pidemmällä aikavälillä”, Luodelahti pohtii.