Metsän merkitys aukeaa moton ohjaamossa
Jani Kankaanranta sai John Belliltä ihailevaa palautetta työn sujumisesta ja taidokkaasta koneen käsittelystä. Oikealla Panu Penttinen Etelä-Karjalanmetsänhoitoyhdistyksestä selvittää suomalaisen metsänhoitoketjun vaiheita. Mikko Makkonen Kuva: Viestilehtien arkistoJOUTSENO (MT)
”Kuljettajan taidot hämmentävät! Tuntuu, että kuskilla on parempi työ kuin minulla”, komission tutkimusosaston johtaja John Bell hihkui innostuneena asteltuaan alas Jani Kankaanrannan ohjaamasta monitoimikoneesta Joutsenon Jänhiälän ensiharvennuskohteella.
Jani Kankaanranta,23, työskentelee isänsä Jukka Kankaanrannan kanssa yhteisessä koneyhtiössä.
Tällä kertaa harvennettavana oli puolen hehtaarin ala metsänhoitoyhdistykselle, sopivasti asvalttitien varressa.
”Ei työ nykyisin ole niin hyvää kuin se oli ennen. Taksat eivät ole pysyneet perässä. Byrokratiaa sekä vaatimuksia on tullut koko ajan lisää”, kritisoi 25 vuotta metsäkoneiden kanssa työskennellyt isä Jukka Kankaanranta.
Kankaanrantojen moto on kymmenkunta vuotta vanha, mutta riittävän hieno irlantilaisen John Bellin hämmästeltäväksi.
Tietokonejärjestelmään tallentuu kaikki tieto, vaikka toki lopulliset päätökset metsässä tekee ammatillisen koulun käynyt kuljettaja.
Bellin alaisuudessa komission tutkimusosastolta työskentelevä belgialainen Barend Verachtert vitsaili leimikon reunalla, ettei häntä haittaisi vaikka Bell jäisi Suomeen metsätöihin.
”Tosiasiassa päätavoitteemme Suomen-vierailulla on perehtyä vaihtoehtoisiin energianlähteisiin. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää vähentää ja uutta keksiä tilalle”, Verachtert kertoi.
John Bell sanoi oivaltavansa nyt, miten metsässä työskentely tarjoaa elämisen edellytyksiä maaseudulla.
Hän myönsi, että hänen suhteensa puihin on varmasti erilainen kuin suomalaisilla.
”Onko teillä suojeltu joitain erityisiä puita”, hän kyseli 30-vuotiaan männikön reunalla ja oli myös kiinnostunut suomalaismetsien eläinkannoista.
”Metsänhoitoyhdistys välittää puun tehtaille, joissa isot yhtiöt ottavat hyödyn jalostuksesta. Yhdistyksen rooli on huolehtia, että metsänomistajat saavat osansa”, vierailua isännöinyt tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta kuvaili suomalaista puukaupan rakennetta.
Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksestä Panu Penttinen kertoi, miten isot koneet tekevät työt kymmenkertaisella tehokkuudella verrattuna käsin tehtyyn korjuuseen. Koneella 30 kuutiota päivässä hoituu helposti, joskus jopa 50.
Metsästä vieraat johdateltiin Metsä Fibren sellutehtaalle, jossa tehtaanjohtaja Jaakko Anttila ja Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen esittelivät yhtä maailman johtavaa havusellutehdasta.
Joutsenon sellutehdas kuluttaa 3,5 miljoonaan kuutiota havupuuta vuodessa. Tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Sellua syntyy 690 000 tonnia vuosittain.
Viime vuonna käyttöön otettiin uusi entistä ympäristöystävällisempi polysulfidikeittoprosessi, joka paransi sellun laatua ja vähensi energian kulutusta koko paperintuotantoketjussa.
Tänä vuonna tehtaalle investoitiin uusi hakesiilo, jonka hajukaasujen käsittelyjärjestelmä paransi tehtaan käyntivarmuutta ja vähensi hajupäästöjä.
Joutsenon tehdas tuottaa energiaa yli oman tarpeen: ylijäämäenergia vastaa noin 50 000 asukkaan vuotuista käyttöä.
Vaikka sellumarkkinat ovat konservatiiviset, uusi tuotantomenetelmämme on otettu maailmalla hyvin vastaan, Jaakko Anttila kertoi.
”Tuotantoprosessimme on tehokkaampi, ympäristöystävällisempi ja tuotteemme vastaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeita”, hän mainosti.
Kaija Pehu-Lehtonen oli vierailun jälkeen tyytyväinen siihen, miten kokonaisvaltaisen kuvan komission avainhenkilöt lyhyellä vierailullaan saivat.
”On hienoa, että virkamiehillä oli aikaa tulla katsomaan asioita käytännössä. Sekä Bell että Verachtert ovat avainhenkilöitä esimerkiksi PPP:ssä”, Pehu-Lehtonen viittasi heinäkuussa perustettuun biotalouden public-private-partnershipiin.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
