Puukerrostalojen suunnittelu kuuluu jo insinöörin yleissivistykseen
Anu Kuusela (oik.) neuvoo Nina Mykkäselle (vas.), Henrik Renlundille ja Justina Lehdolle, miten lattiaelementti kiinnitetään paikoilleen Metsä Woodin puukerrostalojärjestelmässä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKOTKA (MT)
Katseet tapittavat tietokoneen ruutua ja aivojen pelkää jo alkavan päästää ääntä ja savua, kun Henrik Renlund, Nina Mykkänen ja Justina Lehto kamppailevat suunnittelutehtävän parissa.
Kolmikko pohtii parhaillaan, miten lattiaelementti kuuluu kiinnittää Metsä Woodin puukerrostalojärjestelmässä.
”Hyvä kun tulit, heti olisi kysyttävää. Paljonko laattaa pitää ottaa tuelle?” Renlund kysyy.
”Metsä Woodin ripalaatta kiinnitetään vain kansivanerista”, tietää Anu Kuusela, toinen kurssin opettajista.
Opiskelijat suunnittelevat ryhmätöinä valmiin piirustuksen mukaisen puukerrostalon. Valittavana on useita eri rakennusjärjestelmiä, ja niiden yhdisteleminenkin on sallittua.
Suomessa kukaan ei voi sanoa olevansa kokenut puukerrostalojen tekijä, sillä ala on nuori. Tuleva insinöörisukupolvi saa kuitenkin tutustua puukerrostalorakentamisen perusteisiin jo opiskeluaikana .
Tietokoneelle jäävän suunnittelutehtävän lisäksi kotkalaisopiskelijat pääsevät toteuttamaan oikeita passiivipientaloja yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on perustanut myös uuden linjan, joka tarjoaa valmiille insinööreille tai arkkitehdeille puurakentamisen muuntokoulutusta.
”Kaikki ottavat puurakentamisen melko vakavasti. Tulevaisuudessa sitä tullaan verotuksen kautta tai muuten lisäämään”, Kuusela uskoo.
Uuden puurakentamisen sisällyttäminen opetusohjelmaan ei tarkoita, että muut rakennustavat olisi hylätty.
Tärkeintä on oppia omaksumaan uutta.
”Nämä opiskelijat tulevat tekemään asioita, joista emme edes tiedä vielä.”
Kuuselan mielestä rakennusyhtiöiden pitäisi ottaa mallia elintarviketeollisuudesta, joka vähensi natriumglutamaattia kuluttajien toiveesta. Vastaavasti suositun puurakentamisen pitäisi yleistyä asuntotuotannossa, jos uudisasunnon ostajia kuunnellaan.
Henrik Renlund palasi työelämästä opiskelijaksi aikoinaan jo kerran aloittamaansa koulutukseen. Puurakentaminen on tullut 34-vuotiaalle jo tutuksi pienessä mittakaavassa: esimerkiksi oman talon teossa.
”Tämä on paljon massiivisempi rakenne, kun tehdään kerrostaloa.”
Renlundin mielestä puukerrostalorakentaminen on kiinnostavaa ja aivoja haastavaa.
Varsinkin äänieristys- ja palosuunnittelu on vaativampaa kuin perinteisessä betonirakentamisessa. Töiden saannin suhteen Renlund on kuitenkin epäileväinen.
”Kymenlaaksossa työtilanne etenkin asuinrakentamisessa on hyvin heikko”, Renlund miettiii.
”Kotkassakin on uusia, myymättömiä asuntoja.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
