Puukuidulle on monta käyttökohdetta – tekstiiliraaka-aineiden markkinoilla olisi tilaa kasvaa

Kuva: Elli Paananen

Kuva: Elli Paananen

Sellun ja puukuidun kysyntä näyttää hyvältä pitkällä aikavälillä, vaikka hinta onkin ollut toista vuotta alamaissa. Uusien tehtaiden tuotanto on viime vuodet imeytynyt markkinoille, kun elintason nousu Aasiassa on kasvattanut sekä pehmopapereiden että pakkausten kysyntää.

Myös verkkokaupan kasvu tarvitsee kaiken aikaa lisää laatikoita ja kuitua niiden valmistamiseen.

Täysin uutta kysyntää sen sijaan odotetaan puukuidulle, jolla voitaisiin korvata puuvillaa ja öljypohjaisia polymeerejä tekstiilikuitujen markkinoilla. Maailman tekstiilikuitujen kysyntä nousee kaiken aikaa.

Tänä vuonna vaateteollisuus kuluttaa synteettisiä kuituja AFRY:n (entinen Pöyry) mukaan lähes 70 miljoonaa tonnia. Suuruusluokaltaan se on samaa tasoa kuin markkinasellun vuotuinen kysyntä, vaikkei tuoteryhmiä voikaan verrata.

Puuvillakuituja käytetään tällä hetkellä reilut 30 miljoonaa tonnia vuodessa, viskoosikuitua reilut viisi miljoonaa tonnia. Selluloosapohjaiset muuntokuidut eli käytännössä viskoosi täyttää tekstiilikuitujen kysynnästä tällä hetkellä noin viisi prosenttia.

Potentiaalia siis olisi. AFRY:n ennusteissa viskoosin raaka-aineen eli liukosellun kysynnän uskotaan maailmalla lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä noin seitsemästä 12 miljoonaan tonniin vuonna 2030. Kysynnästä jättiosa tulisi Kiinasta. Myös monessa muussa Aasian maassa liukosellulle on suurta kysyntää.

"Uusia teknologioita viskoosin tuottamiseen on jo olemassa. Uskon, että tämä vuosikymmen riittää läpimurtoon", sanoo AFRY Management Consultingin johtaja Saara Söderberg.

Sellun pääkäyttäjä on silti yhä pitkään paperi- ja kartonkiteollisuus. Lyhytkuituisen markkinasellun tarjonnan AFRY arvioi kasvavan kysynnän ohjaamana vuoteen 2030 mennessä yli neljänneksen nykyisestä, noin 50 miljoonaan tonniin vuodessa.

Pohjoismaista havupuuta sisältävän pitkäkuituisen markkinasellun tarjonta ei juuri kasvaisi nykyisestä, sillä kaavailtujen uusien tehtaiden lisäksi markkinoilta uskotaan putoavan myös vanhaa kapasiteettia pois.

Vuonna 2030 pitkäkuituisen markkinasellun tarjonnan AFRY arvioi olevan reilut 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Valtaosa sellusta kuluu kuitenkin yhtiöiden sisäisessä paperin- ja kartongintuotannossa, ja kokonaiskysyntä liikkuu noin 200 miljoonassa tonnissa. Kokonaiskulutus on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvulta.

Uutta kuitutuotantoa tarvitaan myös siksi, että painopapereiden kysynnän laskiessa kierrätyskuidun määrä vähenee. Danske Bankin analyysin mukaan muutama vuosi sitten kaikesta kuituraaka-aineesta kierrätyskuitu kattoi vielä 57 prosenttia.

Selluloosasta tai sen sivutuotteista jalostettujen muovia korvaavien tuotteiden odotetaan saavan sijaa erilaisissa kuluttajapakkauksissa. Kaikesta muovista ei kuitenkaan ole järkevää tai mahdollistakaan pyrkiä eroon.

"Kuitupakkaamisella muovin korvaaminen edellyttää, että löydetään kustannustehokkaita ratkaisuja, joissa on muovilta haluttuja ominaisuuksia. Muovi on kuitenkin painoonsa nähden usein hyvin edullinen ja tehokas pakkausmateriaali", sanoo Söderberg.

Uusia muovin tai tekstiilin raaka-aineita korvaavia tuotteita voidaan yhtä lailla tehdä sekö eukalyptus- että havukuidusta. Kummallekin löytyy käyttökohteita.

"Puukuidusta tulee hyödyke, jonka saatavuus on rajallinen. Puun käyttöä täytyy optimoida, jotta se tuottaisi parhaiten lisäarvoa kohteissa, missä raaka-aineen ominaisuuksia voidaan parhaiten hyödyntää", Söderberg toteaa.