Tutkija kaipaa täysremonttia siemenbisnekseen
Kuusen siemenen huono saatavuus johtuu tutkijan mielestä siitä, että viljelmiä on vähän ja kehittämistyö on laiminlyöty.Satoa uudesta viljelmästä saadaan aikaisintaan 15 vuoden kuluttua viljelmän perustamisesta, mikä sopii huonosti investointeihin tuottoa odottaville yrityksille.
”Meillä on alimmillaan ollut alle 20 prosenttia taimitarhataimista kylvetty siemenviljelyssiemenillä. Jalostushyödyt eivät realisoidu, jos metsät joudutaan uudistamaan metsiköstä kerätyllä siemenellä, kun siemenviljelyssiementä ei ole saatavilla”, sanoo Luonnonvarakeskuksesta hiljattain eläkkeelle jäänyt erikoistutkija Heikki Smolander.
Siemenliiketoiminnan kehittämistä jarruttaa tutkijan mielestä se, että liikevaihdoltaan vajaan viiden miljoonan alalla on kolme valtion omistamaa toimijaa.
Suurimmat siementuottajat ovat valtio-omisteiset Siemen Forelia ja Tapio Silva sekä Metsäkeskuksesta hiljattain irrotettu Otso.
Näennäiskilpailun sijaan tutkija ehdottaa, että siemenhuollosta vastaisi yksi voittoa tavoittelematon taho. Se voisi olla joko asiakkaidensa omistama tai muuten siementen käyttäjien tiukassa valvonnassa. Smolander esitti ajatuksensa aikaisemmin myös Metsälehden kolumnissaan.
Suomen siemenviljelykset on perustettu pääasiassa 1960–70-luvuilla, jolloin Suomessa viljeltiin lähinnä mäntyä. Kuusen suosio lisääntyi pari vuosikymmentä sitten, mutta suurin osa viljelyksistä on yhä mäntyä.
Ruotsissa siemenviljelykset ovat siementen käyttäjien käsissä, ja naapurimaassa on panostettu Suomea enemmän kehitystyöhön, esimerkiksi kuusen kukittamistekniikoihin. Suomessa niitä on alettu kokeilemaan vasta viime aikoina.
Kukittamisessa kuusen harvoin toistuvia kukkimisvuosia tuetaan hormonikäsittelyllä. Suomessa vastaavia kehittämisintressejä eikä resursseja ole, tutkija sanoo.
Kaikki metsäalan toimijat eivät lisäksi arvosta jalostussiemen tuomaa lisäarvoa. Esimerkiksi männyn jalostussiementä on runsaasti tarjolla, mutta jotkut haluavat mieluummin tarjota metsänomistajille edullisempaa metsikkösiementä, Smolander harmittelee.
Myös Siemen Forelian väliaikainen toimitusjohtaja Kari Lahtinen puhuu samasta asiasta. Ruotsissa on hänen mukaansa tutkittu, että jalostetun siemen merkitys metsien kasvun lisäykseen on jopa suurempi kuin kaikkien metsänparannustoimien yhteensä.
”Kaikki vauhkoavat nykyään biotaloudesta ja puhutaan, että hakkuumääriä pitäisi kasvattaa ja saada puuta enemmän. Tässä olisi keino, jota olisi syytä käyttää jos tavoitteet aiotaan toteuttaa, Lahtinen sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





