Burmalaiset pääsivät pakolaisleiriltä metsurinoppiin: "Heti kun he saivat haalarit ylleen, heidän ryhtinsä koheni"

Ammattiopisto Lappian maahanmuuttajataustaiset metsuriopiskelijat veistävät hirsistä saunatupaa. Dar Reh vääntää hirttä kohdalleen ja Lui Chor poraa reikää vaarnatapille. Kuva: Pekka Fali

Hirsisaunan kehikko kohoaa ammattiopisto Lappian pihassa Kemissä. Rakentajina häärii kymmenisen miestä, joista kuoriutuu vuoden päästä metsureita ja metsäpalvelujen tuottajia.

Miesten tausta on hieman erilainen kuin monen muun ammattiopiston tallaajan. He ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina.

Yksi miehistä on kotoisin Somaliasta, loput kymmenen Burmasta (kuten he itse sanovat) eli nykyisestä Myanmarista.

Metsäalan vastuuopettaja Veijo Nurmikumpu kehuu oppilaitaan innokkaiksi ja hyväntuulisiksi.

”Ei tarvitse patistella, pikemminkin jarrutella”, hän naurahtaa.

Miehet ovat päässeet kouluun Kemin kaupungin Valmiudet kuntoon -hankkeet turvin. Hankkeessa pyritään kouluttamaan työttömiä maahanmuuttajia sopivaan ammattiin.

2,5 vuotta kestävän koulutuksen aikana oppilaat pääsevät paitsi viljelemään, raivaamaan ja kaatamaan metsää myös tutustumaan muun muassa yrittäjyyteen ja luonnontuotteiden tunnistamiseen ja keräilyyn.

Viime keväänä miehet intoutuivat keräämään urakalla kuusenkerkkiä, Nurmikumpu kertoo.

Saunaprojekti on saanut alkunsa pystypuista. Oppilaat kaatoivat puita Kemin taajamametsissä, sahasivat ne itse kenttäsirkkelillä ja nyt veistävät hirsiä muotoonsa.

”Saunalle löytyy ostaja”, Nurmikumpu vakuuttaa.

Maahanmuuttajat tekevät hänen mukaansa tarkkaa jälkeä, ja laatu paranee työn edetessä.

Nurmikummun mukaan työergonomia on oppilailla esimerkillinen, sillä heidän ei ole tarvinnut oppia pois vääriltä tavoilta, joita joskus kantasuomalaiset ovat oppineet vanhemmilta sukupolvilta.

Nurmikumpu on varma, että hänen oppilaansa työllistyvät valmistuessaan ensi syksynä. He ovat olleet jo opintojen aikana kysyttyä työvoimaa muun muassa sähkölinjojen raivauksilla.

Metsureilla on yleisesti heikosti töitä talviaikaan. Siksi opinnoissa painotetaan myös luontopalveluita.

”Talvella pidimme iglukylää turisteille”, Nurmikumpu kertoo.

Opintoihin pääsy vaatii suomen kielen alkeiden hallintaa, sillä opetus on suomeksi. Suomea sekä tieto- ja viestintätekniikkaa opetellaan myös metsäopintojen lomassa kerran viikossa.

Kuusi vuotta Suomessa asunut Lah Than Htoo on tehnyt metsurin töitä kotimaassaankin.

”Siellä sahattiin käsin”, hän kertoo.

51-vuotias kahden lapsen isä ei tiennyt Suomesta mitään, kun hänet lennätettiin Kemiin Thaimaan pakolaisleiriltä.

Hän kertoo kuitenkin nauttivansa suomalaisista metsuriopinnoista ”tosi paljon”.

Hänen tyttärensä aloitti juuri maalariopinnot samassa koulussa.

Niin ikään kuusi vuotta sitten Suomeen tullut Lui Chor, 38, kehuu opintoja. Hän oli kotimaassaan maanviljelijä.

”Riisi, peruna, valkosipuli”, hän luettelee suomeksi tuottamiaan kasveja.

Kolmilapsisen perheen isä odottaa kohteliaasti seuraavaa kysymystä, mutta poistuu pikaisesti takaisin asentamaan hirsiä, kun lyhyt haastattelu on päättynyt.

Nurmikumpu toivoo, että maahanmuuttajille suunnattu metsuri-metsäpalvelujen tuottajien koulutus jatkuu.

Oman perheen elättäminen on miehille kunnia-asia. Ammattikoulutus parantaa itsetuntoa.

”Heti kun oppilaat saivat metsurinhaalarit ylleen, heidän ryhtinsä koheni”, Nurmikumpu kuvailee.