Metsänomistaja kaipasi vinkkejä metsänhoitoon ja perusti someryhmän – keskustelu käy kuumana

Miten metsää kannattaisi harventaa, jos haluaa metsän, jossa on eri-ikäisiä puita? Eero Vainio on saanut vinkkejä raivaustyömaalle muun muassa opintoretkiltä. Kuva: Pasi Leino

Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on vaatinut metsänomistajilta perehtymistä uudenlaisiin metsänkasvatusmenetelmiin.

Olli ja Eero Vainio ovat etsineet tietoa metsän jatkuvasta kasvatuksesta lukemalla kirjoja, hakemalla tietoa netistä, käymällä opintoretkillä muiden metsissä sekä keskustelemalla kokeneempien metsänomistajien kanssa.

Kiitosta he haluavat antaa erityisesti Metsäpalvelu Silmun Jussi Saariselle.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä Vainiot luopuivat 6–7 vuotta sitten. Syy oli yksinkertainen: apua jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon ei saanut riittävästi.

WhatsApp-ryhmä on koonnut yhteen jatkuvasta kasvastuksesta kiinnostuneet metsänomistajat. Keskusteluryhmässsä vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten metsää kannattaa käytännössä hoitaa. Kuva: Pasi Leino

Olli Vainio on ollut Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry:n jäsenenä melkein yhdistyksen perustamisesta lähtien. Hän on aktiivisesti mukana myös Silvan käynnistämässä Metsäkumppanit-ryhmässä.

Se on 30–40 metsänomistajan muodostama porukka, joka vaihtaa ajatuksia ja levittää tietoa jatkuvasta kasvatuksesta WhatsApp-ryhmässä.

”Meillä on viikottaiset ohjelmat, jolloin perehdytään tiettyihin yksittäisiin asioihin. Keskusteluketjut käyvät kuumana, kun tehdään kysymyksiä ja vaihdetaan kokemuksia esimerkiksi metsänhoidon vaikutuksesta vesistöihin tai ollaan saatu kuulla BirdLifen metsälintuasiantuntijaa”, Olli Vainio kertoo.

Viestivaihdon lisäksi ryhmä on kokoontunut kasvokkain ympäri Suomea. Viimeisin keskusteluaihe on ollut luontoarvohehtaari, joka liittyy hiilikompensaatioon.

”Kompensaatio tulee varmaan muuttamaan metsän taloudellista käyttöä. Silloin ryhdytään ottamaan huomioon muutakin kuin puun talousarvo.”