Lukijalta: Metsänkasvatuksen ei tarvitse olla puhdasoppista
Tutkimus ei osoita metsänkäsittelytavoista yleispätevää voittajaa talouden, puuntuotoksen, hiilitaseen tai monimuotoisuuden kannalta, kirjoittaa Jari Vauhkonen. ”Tulokset riippuvat metsän lähtötilanteesta, kasvupaikasta, talouslaskelmien parametreista ja omistajan tavoitteista.”
Jaksollinen kasvatus ja jatkuva kasvatus. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Leino, Markku Pulkkinen, koonnut: Aatu JaakkolaErkki Lähde kuvasi jatkuvaa kasvatusta Metsätieteen aikakauskirjassa vuonna 2002 joustavaksi vaihtoehdoksi. Hänen mukaansa valoa vaativien puulajien uudistumiseksi voitiin käyttää pienaukkoihin perustuvaa ryhmittäistä jatkuvaa kasvatusta ja jopa kylvöä tai istutusta. Hän totesi, ettei ryhmittäisen ja puittaisen jatkuvan kasvatuksen raja voi olla kovin tarkka.
Tätä taustaa vasten on hämmentävää, että nykyisin Lähde kuvaa puittaista jatkuvaa kasvatusta ”aidoksi” ja erottaa sen pienaukoista, joita kutsuu puolestaan ”jatkuvaksi aukotukseksi” (esimerkiksi mielipidekirjoituksessa MT 6.9.).
Uudempi tutkimustieto ei anna syytä hylätä aiempaa joustavaa lähtökohtaa. Maanpinnan käsittely voi joillakin kohteilla pienaukoissa edistää luontaista taimettumista, kun taas tiheä ylispuusto voi hidastaa taimien syntyä ja kasvua.
Taimikonhoitoa tai harvennuksia ei ole perusteltua kuitata ”puuhasteluksi”. Niiden tarve ja taloudellinen merkitys riippuvat siitä, mitä metsästä tavoitellaan. Myös jatkuvan kasvatuksen onnistuminen edellyttää puuston tiheyden säätelyä ja onnistunutta uudistumista.
Tulokset riippuvat metsän lähtötilanteesta, kasvupaikasta, talouslaskelmien parametreista ja omistajan tavoitteista.
Jatkuva peitteisyys ei tarkoita jatkuvaa hiilinielua tai monimuotoisuutta. Molempia voidaan edistää sekä jatkuvassa että jaksollisessa kasvatuksessa, kun ne otetaan tietoisesti metsänkäsittelyn tavoitteiksi.
Tutkimus ei ylipäätään osoita yleispätevää voittajaa talouden, puuntuotoksen, hiilitaseen tai monimuotoisuuden kannalta. Tulokset riippuvat metsän lähtötilanteesta, kasvupaikasta, talouslaskelmien parametreista ja omistajan tavoitteista.
Käsittelyjä voidaan kuvion sisälläkin vaihdella puuston, kasvupaikan ja tavoitteiden mukaan. Tämä vähentää tarvetta lukita koko metsikkö joko jatkuvan tai jaksollisen kasvatuksen kohteeksi.
Metsänkasvatuksen käsitteistä ei pitäisi tehdä itse tarkoitusta. Lähteen vuoden 2002 päätelmä kestää aikaa hyvin: ”Itse asiassa kaikkia metsänkäsittelyjä voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Sama koskee sekä jaksollista että jatkuvaa kasvatusta.”
Jari Vauhkonen
Joensuu
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
