Hintojen jyrkkä nousu vähentää laajasti metsien lannoituksia – "Näillä hinnoilla ei kannata edes yrittää"

Metsiä lannoitettiin Suomessa viime vuonna kaikkiaan yli 76 000 hehtaaria. Kuva: Sanne Katainen

Lannoitteiden hintojen jyrkkä nousu on vähentämässä metsien lannoituksia laajasti. Suunnitelmat ensi vuoden lannoituksista ovat vielä kesken, joten tarkkoja arvioita pinta-aloista ei kovin moni toimija pysty tässä vaiheessa kertomaan.

Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueen lannoitusmäärät ovat olleet metsänhoitoyhdistysten kärkipäässä.

Nyt Pohjois-Savossa on jo tehty linjaus ensi vuodesta.

"Ensi vuodelle emme ota NP-lannoituksia lainkaan palveluvalikoimaamme. Laskimme, että näillä lannoitteen hinnoilla ei kannata edes yrittää", Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman sanoo.

NP-lannoitetta eli typen ja fosforin seosta on käytetty lähinnä kivennäismaiden kuusikoiden kasvun parantamiseen.

Typpilannoitteiden hintojen nousu on kiihtynyt viime kuukausina. Kesällä 2020 tonnihinta oli noin 240 euroa, nyt noin 600 euroa.

Nousun takana yhtenä syynä on kallis maakaasu. Lannoitevalmistajien eurooppalainen järjestö Fertilizers Europe ilmoitti viime viikolla, että typen tuotanto saattaa pysähtyä kokonaan, ellei kaasun hinnalle tehdä jotain (MT 1.11.).

Salpietaria Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistys onnistui hankkimaan ajoissa kohtuullisella hinnalla sen verran, että typpilannoitetta riittää muutamalla sadalle hehtaarille lähinnä kolmoskehitysluokan harvennettuihin männiköihin.

"Nopeimmille tilaajille on pieni erä salpietaria tarjolla", Sahlman sanoo.

Taimikoiden ja nuorten metsien booriterveyslannoituksia on määrä tarjota metsänomistajille lähes entiseen tapaan samoin tuhkalannoituksia.

NP-lannoitteiden pois jääminen valikoimasta heikentää Sahlmanin mukaan helikopterilannoitusten kannattavuutta, koska lentoja varten keskitettyjen varastojen koot ovat jäämässä pieniksi.

Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella lannoituksia on tehty vuosittain lähes 3 000 hehtaaria.

"Nyt arvioimme, että lannoitusten määrä romahtaa noin puoleen normaalista", Sahlman sanoo.

Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsänhoitojohtajan Heikki Savolaisen mukaan lannoitteiden hintojen nousua seurataan huolestuneena.

Metsähallitus kaksinkertaisti lannoitusalan valtion omistajapolitiikan mukaisesti tänä vuonna noin 30 000 hehtaariin.

"Metsätalouden kannattavuuden lisäksi uutena näkökulmana on ollut metsien hiilensidonnan lisääminen lannoituksella", Savolainen kertoo.

Ensi vuoden lannoitehankinnat Metsähallitus kilpailuttaa ensi keväänä.

"Meidän on pohdittava, karsitaanko suunnitelmista pois heikoimmin kannattavia kohteita ja mikä on ylipäätään kivennäismaiden lannoituksen kannattavuus."

Metsähallituksen pitää ottaa huomioon myös yrittäjien kanssa tehdyt sopimukset lannoitusten toteuttamisesta. "Me olemme luvanneet sopimusyrittäjille, että heillä on töitä myös ensi kesäksi", Savolainen toteaa.

Hän muistuttaa, että Metsähallitus on eduskunnan renki. "Haluaako omistaja, että edelleen lannoitetaan 30 000 hehtaaria vaikka kustannukset ovat kohonneet? Omistajan kanssa tässä yhdessä tehdään päätöksiä."

UPM:n metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola sanoo, että lannoitteiden hintojen nousu vaikuttaa luonnollisesti metsänomistajille tarjottavien lannoituspalveluiden hintaan, koska raaka-ainekustannus on merkittävä osa palvelun arvosta.

"Emme ole keskeyttämässä lannoituksia, mutta totta kai kustannukset vaikuttavat päätöksiin."

Kaivola ei halua arvioida, kuinka paljon lannoituspalveluiden hinnat ovat nousemassa.

Metsiä lannoitettiin Suomessa viime vuonna kaikkiaan yli 76 000 hehtaaria.

Tuhkalannoitusten osuus oli noin 12 000 hehtaaria.