Kemerarahoituksella rakennettujen ja perusparannettujen yksityisten metsäteiden kunto ei ole rahoitusehtojen mukaisella tasolla läheskään aina.
Asia käy ilmi Metsäkeskuksen tänä vuonna tekemistä tarkastuksista vuonna 2010 valmistuneisiin metsätiehankkeisiin.
Tarkastuksilla valvotaan hoito- ja kunnossapitovelvoitteen noudattamista. Tilanne on selkeästi huonoin Lapissa.
”Annoimme korjauskehotuksen 30 prosentille kohteista ja huomautuksen 40 prosentille. Vain 30 prosenttia selvisi tarkastuksesta puhtain paperein”, kertoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Jussi Pirkonen Rovaniemeltä.
Rahoitusehtojen mukaan metsätie on pidettävä kunnossa 15 vuoden ajan valmistumisesta.
Muualla maassa tilanne ei ole yhtä heikko. Koko maassa korjauskehotuksia annettiin 16 prosentille kahdeksanvuotiaista metsätiekohteista ja huomautuksilla selvisi yhtä suuri määrä. Huomautus annetaan hoitotarpeista, jotka eivät välittömästi uhkaa tuetun toimenpiteen tarkoitusta. Korjauskehotuksen saanut tieosuus pitää kunnostaa Metsäkeskuksen antamaan määräaikaan mennessä.
”On erittäin harvinaista, että tiehankkeelle myönnetty kemeratuki jouduttaisiin perimään takaisin”, Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi kertoo.
Lapissa Metsäkeskus tarkisti 13 prosenttia vuonna 2010 valmistuneista kohteista satunnaisotannalla.
Pirkosen mukaan tiekuntien aktiivisuus näkyy suoraan metsätiestön kunnossa. Jos tiekunnan toiminta päättyy tien valmistumiseen, vaarana on ettei tietä pidetä kunnossa.
Tie voi päätyä huonokuntoiseksi paitsi hoitamattomuuden, myös virheellisen käytön perusteella.
Pirkonen kaivaa savinäytettä Rovaniemen ja Ranuan rajamailla sijaitsevasta vuonna 2010 valmistuneesta metsätien pohjasta.
Kohde läpäisi Metsäkeskuksen tarkastuksen viime kesänä, mutta siihen syntyi kuitenkin urapainaumia kuluvan syksyn puunajosta. Urat syvenivät entisestään ilmeisesti metsästäjien tienkäytön seurauksena, tästä kielivät henkilöauton jättämät urat.
”Jos tien pohjamaasta pystyy muovailemaan savipötkylän, maa on hienojakoista, ja kantavuudessa tulee helposti ongelmia”, Pirkonen näyttää.
Viikkokausia sateiden myötä urat olivat marraskuussa täynnä vettä, ja vaurion takia tiekunta on sulkenut tien puomilla. Koska vaurio on tien alussa, se estää tien käytön kokonaan.
”Tien rikkoja on korvausvelvollinen, mutta jos syyllistä ei tavoiteta, on tiekunnalla velvollisuus korjata tie rahoitusehtojen mukaiseen kuntoon, jos se on alle 15 vuoden ikäinen. Tietysti vanhempikin tie kannattaa korjata.”
Syksyn kelirikko pehmentää metsätiestön runkoa varsinkin, jos tiealueen vedenpoisto ei toimi. Usein syntipukki löytyy puunajokoneesta, joka polkee ojat ja rummut tukkoon.
Myös tienreunojen vesakoituminen ja heinittyminen altistavat tienpenkkaa vettymiselle, sillä juuristot keräävät kosteutta. Siksi ojanravit kannattaa niittää säännöllisesti.
Tien vaurioalttius kasvaa myös, jos tienpohjan kiviainesmassojen sijoittelu ei ole onnistunut parhaalla tavalla.
”Tarkastimme viime kesänä valmistunutta tiestöä pudotuspainomittauksella. Menetelmä antaa tarkkaa tietoa kantavuudesta, ja se olisi hyvä saada jo osaksi metsätien suunnittelua.”
Kun metsänomistajat kaupungistuvat, on tien kunnon seuranta vaikeaa. Tieisännöitsijän rooli voi olla ratkaiseva tienpidon onnistumiselle, ja kalliista tieinvestoinnista on syytä huolehtia.
”Kun tien vuosihuollot tehdään ajallaan, kalliiden perusparannuksien tarve vähenee.”
Metsätien rakentaminen ja perusparantaminen muuttuu entistä hintavammaksi ensi vuonna, kun metsätiestöstä ryhdytään rakentamaan nykyistä kantavampaa Metsätehon uusien ohjeiden myötä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
