Metsäpalveluiden kysyntä kasvaa – Kulttuuri muuttuu, tuntuihan ennen ajatus siivouspalveluidenkin ostosta vieraalta

Metsäpalveluyritysten kirjo on kasvanut. Osa yrityksistä hakee yhteistyötä myös yhteisen sateenvarjon alla. Kuva: Kari Salonen

Metsäpalveluyrittäjyys puksuttaa tasaisessa kasvussa. Kun metsänomistajat vanhenevat ja metsää siirtyy nuoremmalle polvelle, aikaa ja taitoa metsien hoitamiseen itse tuntuu olevan yhä vähemmän. Se tuo kasvu­mahdollisuuksia erilaisille metsäpalveluyrityksille. Myös saneeraukseen hakeutuneelta Otso Metsäpalvelut Oy:ltä töitä voi valua muille.

Alan yrityksiä arvioidaan olevan Suomessa noin viisisataa. Tyypillinen yritys työllistää 1–3 henkilöä, kertoo yrityspalveluiden asiantuntija Marko Ämmälä Metsäkeskuksesta. Monen yrityksen työt tulevat suoraan isommilta yrityksiltä, joten suurta panostusta markkinointiin tai nettisivujen ylläpitämiseen ei välttämättä ole.

Metsänomistajat voivat etsiä alan yrittäjiä esimerkiksi Metsäkeskuksen sivuilta löytyvän Metsään.fi toimijat kartalla -palvelun avulla.

Yrityksistä osa on kasvuhaluisia. Suurimmissa saattaa olla listoilla useita kymmeniä henkilöitä ja liikevaihto liikkua miljoonissa euroissa.

Puhtaat puunkorjuuyritykset lasketaan koneyrittäjiin, mutta sen jälkeen kirjo metsäpalveluyrityksistä onkin laajaa. Perinteisesti yrittäjät tekevät istutustöitä, taimikonhoitoa, nuoren metsän kunnostusta, suunnittelevat metsäteitä ja ojituksia sekä auttavat puukauppojen ja leimikoiden suunnittelussa tai metsän sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa.

Viime vuosina mukaan on tullut myös luonnontuotteisiin ja matkailuun liittyvää tarjontaa. Niistä voi olla hyötyä metsäomistajalle, jolla on vasta taimikkovaiheen menoja muttei vielä puunmyyntituloja.

”Jos metsäpalveluyrittäjä osaa neuvoa, että tuloja voi saada myös luonnontuotteiden keruusta tai keruuluvan antamisesta toiselle, se on yrittäjän etu ja hyödyksi maanomistajalle”, Ämmälä sanoo.Omistajakunnan muuttumisen myötä osa metsänomistajista voi ajatella metsän tuottoja perinteistä laaja-alaisemmin.

Metsäpalveluyrityksiä on ympäri maan. Työtehoseuran yksikönjohtajan Henna Hurttalan mukaan osa toimii täysin itsenäisesti, osa on verkostoitunut yhteistyötä tekeviksi metsäpalvelutoimistoiksi.

”Näkisin, että kasvuvaraa edelleen on. Palveluiden ostokulttuuri muuttuu – ajatus siitä, ettei voi ostaa metsäpalvelua, on vähän sama kuin ennen ajatus siitä, ettei voi ostaa siivouspalvelua. Metsänomistajat ikääntyvät, kaupungistuminen vaikuttaa. Eli työtä ja tarvetta yrittäjille on”, Hurttala kuvailee.

Alan yritysten perustaminen on kohtuullisen vaivatonta, koska monesti kalliita investointeja ei tarvita. Se toisaalta tekee myös alalta poistumisen helpoksi. Perinteisten metsäammattilaisten lisäksi yrittäjiksi hakeutuu jonkin verran muiden alojen väkeä, kuten palomiehiä ja poliiseja. Kaikkinensa yrittäjistä ehkä noin kymmenesosa on osa-aikaisia.

Tyypillistä alalle on, että työtä tehdään kausittain metsänhoitotöiden vuodenkierron mukaan. Osa alan yrityksistä menestyy hyvin, osa heikommin. Mitä isommaksi yritys kasvaa, sitä tärkeämpää on osata johtaa toimintaa.

Moni yritys käyttää myös ulkomaista työvoimaa.

”Puhutaan ihan merkittävistä määristä. Baltian maista tulee paljon työntekijöitä, kun kotimaasta ei löydy”, sanoo Hurttala.

Keväällä koronarajoitusten yhteydessä arvioitiin, että ulkomailta istutus- ja raivaustöihin tulevia voisi olla parisen tuhatta.